YK:n julkaiseman kartoituksen mukaan liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä maapalloa suojaava otsonikerros on toipumassa ihmisen aiheuttamilta vahingoilta. YK:n mukaan otsonikerros voi korjaantua täysin vuoteen 2060 mennessä.
Otsonikerros toipuu eri tahtia eri puolilla maapalloa. Pohjoisella pallonpuoliskolla otsonikerros voi korjaantua jo vuoteen 2030 mennessä. Eteläisellä pallonpuoliskolla toipuminen kestää vuoteen 2050 asti ja napa-alueilla vuoteen 2060 asti.
Video vuodelta 2014: Ilmakehän otsonikerros ei enää heikkene – hyötyä ihmisille ja kasveille
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Harvinainen onnistunut kansainvälinen sopimus
Otsonikerroksen toipuminen on osoitus siitä, että kansainväliset sopimukset voivat toimia. Otsonikerrosta tuhoavien haitallisten kaasujen käytön lopettamisesta sovittiin Montrealin sopimuksessa vuonna 1987.
Mikä otsonikerros?
- sijaitsee 15-50 kilometrin korkeudessa
- suojaa maapalloa liialliselta auringon ultraviolettisäteilyltä
- otsonikato aiheuttaa ihosyövän ja kaihin lisääntymistä
- otsoniaukko havaittiin vuonna 1985 Etelämantereen yläpuolella
Sopimuksessa kiellettiin otsoniaukon aiheuttajiksi paljastuneet CFC-kaasut eli jäähdytyslaitteiden freonit sekä sammutuslaitteissa käytetyt halonit. Montrealin sopimus on ainoa kansainvälinen ympäristösopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki maailman valtiot.
– Montrealin sopimus on yksi menestyksellisimmistä kansainvälisistä sopimuksista ja hyvästä syystä, arvioi YK:n ympäristöjohtaja Erik Solheim.
Auttaa myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Montrealin sopimusta on myös täydennetty, kun huomattiin että CFC-yhdisteiden tilalle käyttöön otetut HFC-yhdisteet olivat myös haitallisia. Ne kiihdyttävät ilmastonmuutosta huomattavasti enemmän kuin hiilidioksidi. Maailman maat sopivat syksyllä 2016 Ruandan Kigalissa siitä, että otsonikerrosta tuhoavien aineiden korvaajiksi tulleet HFC-aineet otetaan mukaan Montrealin pöytäkirjan tiukkaan säätelyyn.
HFC-kaasujen käytön rajoittaminen hillitsee myös ilmastonmuutosta. Arvioiden mukaan rajoitukset vähentävät lämpenemistä tällä vuosisadalla 0,4 asteella. Kigalin sopimus tulee voimaan ensi vuoden alussa.
– Tieteellisen tiedon ja kansainvälisen yhteistyön onnistunut yhdistäminen ovat auttaneet 30 vuoden aikana parantamaan otsonikerroksen tilaa. Kigalin sopimus antaa nyt samanlaista toivoa ilmastonmuutoksen suhteen, uskoo Solheim.
Tuntemattomia päästölähteitä etsitään edelleen
Viime keväänä ilmastotutkijat kertoivat, että viiden viime vuoden aikana ilmakehään on päässyt suuri määrä kiellettyjä CFC-kaasuja. Tutkijat arvelivat päästöjen olevan peräisin Kaukoidästä. Yhdeksi lähteeksi paljastuivat sittemmin Kiinan syrjäseuduilla sijaitsevat tehtaat. Tehtaissa tuotetaan CFC-11 -kemikaalilla eristevaahtoa jääkaappeja ja rakennuksia varten. Aine on kielletty vuonna 2010, koska se tuhoaa otsonikerrosta ja on voimakas kasvihuonekaasu.
Kiinan tehtaat eivät kuitenkaan yksin riitä selittämään kaikkia ylimääräisiä päästöjä. Montrealin sopimuksen osapuolet aikovat yhdessä aloittaa selvitystyön kaikkien päästölähteiden löytämiseksi.
Asiasta keskustellaan tällä viikolla Ecuadorin Quitossa käynnissä olevassa Montrealin sopimuksen osapuolikokouksessa.
Otsonikerroksen toipuminen voi viivästyä ellei kaikkia päästölähteitä saada tukittua.