Yhdysvallat on määrännyt diplomaattinsa kotiin Myanmarista, jossa sotilasjuntan väkivalta mielenosoittajia kohtaan on kiihtynyt. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontuu tänään käsittelemään Myanmarin tilannetta.
Lue myös: Myanmarin protesteissa kuollut jo ainakin yli 500 siviiliä – todellisen luvun arvioidaan olevan vieläkin suurempi
Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi vetävänsä maasta kaikki paitsi välttämättömimmät valtion työntekijät perheineen. Ministeriön mukaan päätöksen tarkoituksena on taata henkilökunnan ja heidän perheenjäseniensä turvallisuus.
Myanmarin mielenosoituksissa on kuollut yhteensä ainakin 520 siviiliä sen jälkeen, kun armeija kaappasi vallan helmikuun alussa demokraattisesti valitulta hallitukselta. Sotilasjuntta on koventanut jatkuvasti otteitaan protestoijia kohtaan, mutta mielenosoitukset ovat jatkuneet laajoina.
Viime viikonloppu oli toistaiseksi verisin. Juntta surmasi lauantaina yli 100 mielenosoittajaa ja sai osakseen laajaa kansainvälistä paheksuntaa.
Yhdysvallat esimerkiksi laittoi viikonlopun jälkeen jäihin kauppasopimuksensa Myanmarin kanssa, ja presidentti Joe Biden sanoi verenvuodatusta järkyttäväksi.
YK:n turvallisuusneuvosto keskustelee Myanmarista
Myanmarin tilanteen on myös pelätty kiihtyvän sisällissodaksi, sillä muutamat maan lukuisista aseellisista kapinallisryhmistä ovat ilmoittaneet seisovansa mielenosoittajien puolella ja uhanneet taistelella sotilashallintoa vastaan.
Kapinallisryhmät pitävät hallussaan laajoja alueita Myanmarin raja-alueilla. Viikonloppuna kapinallisryhmä KNU otti haltuunsa sotilastukikohdan maan itäosassa, mihin armeija vastasi ilmaiskuilla. Sen seurauksena noin 3 000 myanmarilaista pakeni viidakon läpi Thaimaahan. Tiistaihin mennessä suurin osa heistä oli palannut Myanmariin.
YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee Myanmarin tilannetta tänään maan entisen siirtomaaisännän Britannian pyynnöstä. On epävarmaa, saako neuvosto aikaan päätöslauselmaa, sillä siihen vaadittaisiin myös Kiinan ja Venäjän tuki.
Maaliskuun alkupuolella turvallisuusneuvosto tuomitsi väkivallan mielenosoittajia kohtaan, mutta Kiinan ja Venäjän vastustuksesta johtuen se ei viitannut helmikuun vallanvaihtoon vallankaappauksena, eikä uhannut Myanmarin sotilashallintoa pakotteilla.