Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on kieltänyt luottoyhtiötä käyttämästä tilastollista menetelmää luotonhakijaa syrjivästi kuluttajaluotonannossa.
Tapauksessa oli kyse siitä, että talotarvikkeita verkkokaupasta ostamassa ollut mies ei saanut luottoa vuonna 2015. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että yhtiö eväsi laskuluoton miehen asuinpaikan, sukupuolen, iän ja äidinkielen perusteella.
Valtuutettu pyysi lautakuntaa tutkimaan asiaa. Lautakunta katsoo päätöksessään, että asiakkaan luottokelpoisuutta ei arvioitu yksilöllisesti, vaan tilastollisella arviointimenetelmällä, joka perustui olennaisin osin laissa kielletyksi määriteltyihin syrjintäperusteisiin. Lautakunta asetti myös 100 000 euron uhkasakon ja linjasi, että päätöstä on noudatettava puolen vuoden sisällä sen tiedoksisaamisesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan ei ole sinällään ongelmallista, että luotonhakijalta kysytään esimerkiksi tämän sukupuolesta. Päätös ei kuitenkaan saisi pohjata lähinnä seikkoihin, jotka ovat yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita.
Pimiän mukaan tapaus osoittaa, että kuka tahansa voi tulla syrjityksi.
– Nyt syrjintäperusteina olivat suomi äidinkielenä, miessukupuoli, nuori ikä ja haja-asutusalueella asuminen. Onhan se aikamoinen arvokysymys, jos esimerkiksi haja-asutusalueella asuminen heikentää oletettua maksukyvykkyyttä.
Pimiä toivoo, että luottolaitokset pohtisivat käytäntöjään ja sitä, mihin seikkoihin ne päätöksensä perustavat, jotta ne eivät olisi lainvastaisia.
"Koko toimialaa koskeva asia"
Luotonantaja Svea Ekonomin maajohtaja Pasi Väre oudoksuu lautakunnan päätöstä, jossa on hänen mukaansa haluttu painottaa tiettyjä asioita.
– Luotonannossa on aina kyse kokonaisarviosta, niin tässäkin tapauksessa, Väre painottaa.
Väreen mukaan kyse on koko toimialaa koskevasta asiasta.
– Eihän Svea Ekonomi ole ainoa yritys, joka käyttää tällaisia tietoja ja menetelmiä osana luotonarviointia. Samantyyppisiä luottomallinnuksia tai pisteytysjärjestelmiä käytetään hyvin yleisesti.
Svea Ekonomin luotonarviointikriteerit olivat julkisuudessa esillä myös viime vuoden helmikuussa, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu pyysi selvitystä siitä, saako luoton evätä hakijan asuinpaikan perusteella. Väreen mukaan yhtiön viestinnässä oli tehty virhe, kun asiakas oli käsittänyt asuinpaikan ratkaisseen kielteisen luotonantopäätöksen.
– Ilmaisimme asian huonosti. Asuinpaikka on yksi osatekijä pisteytysjärjestelmässä, mutta päätökset perustuvat yksilölliseen kokonaisarvioon.
Väreen mukaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös on niin uusi asia, että yhtiössä vasta pohditaan, mitä toimia se aiheuttaa. Joka tapauksessa päätöksestä tullaan valittamaan hallinto-oikeuteen.
– Yhtiömme noudattaa tasa-arvoperusteita. Mutta kyllä meillä täytyy itse olla oikeus päättää siitä, kenelle luottoja myönnämme, ei niitä kriteerejä voi mikään muu taho määritellä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiän käsityksen mukaan kyseessä olisi ensimmäinen kerta, kun hallinto-oikeudessa käsiteltäisiin tähän tapaan tilastollisen tiedon mahdollisesti syrjivää hyödyntämistä.