Vartijan navettaan saattama Anssi Moilanen esittelee tyhjentynyttä Pelson vankilan navettaa vaisuin mielin. Hän on yksi Pelson vangeista, joka hoiti vankilan kontolle laitettua alkuperäiskarjaa – ja piti työstä todella.
– Tässä oli vasikat, joita piti syöttää tuttipullosta, tässä sairaat eläimet, tuolla lypsykarja, tuolla sonnit…
Moilanen esittelee tiloja kuin maatalon isäntä, vaikka ikää on vasta parikymmentä vuotta. Nyt Pelson karja on myyty ja vankilakin suljetaan, kun uusi Vaalan vankila valmistuu ensi vuonna.
Pelsolla oli monisatapäisen suomenlampaan hoitovastuu, samoin lapinkarjan geenipankki ja vastuu alkuperäisrodun säilymisestä.
– Varsinaisesti alkuperäisrotujen säilyttäminen ei kuulu vankeinhoidon ydintehtäviin. Se on yksi syy, että karjasta luovutaan, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Ilppo Alatalo.
Vankeja päätös harmittaa, kuten myös 80-paikkaisen Pelson vankilan lakkauttaminen.
– Minun mielestä on paljon parempi, että on pienemmät vankilat ja on työtoimintaa. Että on muutakin kuin pelkästään sisällä selleissä olemista, kurssien käymistä ja opiskelua, sanoo Moilanen.
1:45
Moilanen uskoo, että vangeille tekee hyvää työskennellä ulkona ja navetassa yhteisen tavoitteen, eläinten hyvinvoinnin eteen.
Itse hän ei ollut aiemmin lypsänyt lehmiä eikä tehnyt maataloustyötä, Pelsossa siitä tuli mielekästä puuhaa.
– Jos ei ole työtä, uskon että väkivalta lisääntyy vankiloissa ihan vaan sen takia, että vangeilla ei ole enää niin paljon toimintaa ja tekemistä, miettii Moilanen.
Haave perheestä ja työstä
Moilanen on istunut tekemästään henkirikoksesta vasta runsaan vuoden. Ajatuksena on viettää päihteetöntä elämää, päästä jossain vaiheessa avovankilaan ja koevapauteen.
– Tykkään tehdä töitä. Nyt kun karjaa ei enää ole, olen päässyt ympäristönhoitotöihin. Raivaillaan pajukoita pois, kertoo Moilanen.
Raha ratkaisee
Vankiloissa tehtävä työ on vähentynyt viime vuosina monista syistä.
Yksi on raha: työtoiminnan järjestäminen maksaa. Taannoisissa säästötalkoissa vankeinhoidosta katosi paljon työpaikkoja, laskelmien mukaan sinne tarvittaisiin lähivuosina 400 työntekijää lisää, jotta lakisääteiset tehtävät voitaisiin hoitaa.
Vankien työtoimintaa on myös korvattu osin opiskelulla ja päihdekuntoutuksella – tilastojen mukaan noin 90 prosenttia vangeista kärsii päihdeongelmista. Kaikki eivät kykene työtoimintaan, vaan tarvitsevat muunlaista tukea.
Anssi Moilanen on jättänyt päihteet taakseen ja aikoo pysyä päätöksessään. Onko se vankilassa helppoa?
– Kyllä se onnistuu. Kun olen sanonut, etten ota, olen saanut olla rauhassa.
Yli yhdeksän vuoden tuomio ja siihen johtanut teko painaa nuorta miestä, mutta hän katsoo tulevaisuuteen valoisasti.
– Kärsin tämän rangaistuksen ja maksan korvaukset, jotka yhteiskunta on minulle määrännyt. Sitten aloitan uudelta pohjalta. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi, joten pitää katsoa eteenpäin, pohtii Moilanen.
Moilasella on haaveita, joiden toteuttamiseen hän tähtää, kun vapaus koittaa.
– Oma perhe ja työpaikka, ja se, ettei tarvitse enää koskaan vankilaan palata.
Pelsossa hän on viihtynyt, uuteen vankilaan siirtyminen mietityttää.
– Täällä on ollut hyvä olla, kun on saanut tehdä töitä.