Kieliä, musiikkiluokka vai kenties matematiikan ja luonnontieteiden painotusta? Vanhemmilla ja yläkoulun aloittavalla lapsella voi olla edessään valinta: hakeutuako painotettuun opetukseen vai niin sanotulle tavalliselle luokalle.
Erikoiskoulujen suosio on Helsingin ja Turun yliopistojen tutkijoiden arvion mukaan lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Yliopistot selvittivät kouluvalintoja yhteisessä tutkimuksessaan.
Vaikka valtaosa lapsista osallistuu yhä kunnan osoittaman lähikoulun yleisopetukseen, huomattava osa isoimpien kaupunkien oppilaista on valikoitunut painotettuun opetukseen. Vuosikymmenen alussa luokkamuotoiseen painotettuun opetukseen valittiin tutkimuksen mukaan yläkoulun aloittaneista oppilaista Espoossa 23 prosenttia, Tampereella 21 prosenttia ja Turussa peräti 37 prosenttia.
Painotettuun opetukseen hakeutuminen tarkoittaa käytännössä usein osallistumista soveltuvuuskokeeseen, jonka perusteella osa oppilaista aloittaa yläkoulunsa esimerkiksi kuvataidetta, liikuntaa tai ilmaisutaitoa painottavassa opetuksessa.
Yleensä painotettuun opetukseen valituista oppilaista muodostetaan omat koululuokkansa.
– Silloin tähän painotettuun opetukseen valikoituneet lapset käyvät ikään kuin eri koululuokkia kuin tällaiseen yleiseen opetukseen osallistuvat, toteaa yliopistotutkija Piia Seppänen Turun yliopistosta.
Kasvavaa eriarvoistumista?
Erikoiskoulujen suosion kasvu on herättänyt kysymyksen eriarvoistumisen lisääntymisestä.
Tutkimuksen mukaan painotettuun opetukseen hakeutuivat selvästi useammin hyvin tai erinomaisesti koulussa menestyvät lapset. Myös sosioekonominen tausta vaikutti siihen, päätyikö lapsi painotettuun opetukseen.
Kun perusopetuslaki remontoitiin 90-luvun lopussa, kunnille annettiin merkittävä rooli siinä, millainen mahdollisuus lapsella on hakeutua muuhun kuin lähikoulunsa yleisopetukseen. Aiheesta väitellyt Seppänen havaitsi jo pian lakiuudistuksen jälkeen, että korkeakoulutettujen äitien lapset hakeutuvat muita useammin pois oman oppilasalueensa koulusta.
– Oppilasvirtojen välille muodostuu hierarkia, Seppänen toteaa.
Kouluvalinnassa ei ole kyse pelkästään painotetusta opetuksesta, mutta se on Seppäsen mukaan kaupunkilaislasten yleisin reitti valikoitua tavallisesta poikkeavalle koulutielle. Hänen mielestään on aiheellista pohtia, voidaanko Suomessa yhä puhua kaikille yhteisestä peruskoulusta.
– Siinä mielessä voidaan puhua, että perusopetussuunnitelma on kaikille yhteinen ja jatko-opintomahdollisuudet ovat kaikille samat, hän toteaa.
Riittävää oppimista
Painotetun opetuksen suosion kasvusta huolimatta vanhempien luotto peruskouluun ja tavallisiin luokkiin näyttää tutkimuksen perusteella yhä vahvalta. Iso osa kaupunkilaisvanhemmista toivoo koululta "riittäviä" oppimistuloksia ja sitä, ettei koulussa esimerkiksi kiusata, sanoo tohtorikoulutettava Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta.
– Kovamaineisin koulu ei välttämättä ole vanhemmista se toivottavin. Eliittiluokan maineessa olevia luokkia vältetään siksi, että vanhemmat pelkäävät niiden olevan liian kova kilpailuympäristö lapselle, Kosunen toteaa.