Voisiko kaksi prosenttia Elon Muskin varallisuudesta oikeasti auttaa lievittämään nälänhätää maailmassa? Asia ei ole välttämättä noin yksinkertainen.
YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman pääjohtaja David Beasley totesi viime viikolla, että kaksi prosenttia, eli kuusi miljardia dollaria, Tesla-miljardöörin Elon Muskin varallisuudesta voisi ratkaista akuutin kriisin. Ruokaohjelman mukaan yli 40 miljoonaa ihmistä on tällä hetkellä vaarassa nälkiintyä. Musk on tällä hetkellä maailman rikkain ihminen.
Tuohon Musk heitti takaisin, että näyttäkää hänelle, kuinka se tehdään, ja Musk avaa lompakkonsa vähäosaisten puolesta.
Lue lisää: Muskilta kova veto: "Kertokaa miten 6 miljardia dollaria ratkaisee nälänhädän, niin teen sen"
MTV kysyi avustusjärjestöiltä, mitä tuollaisella rahasummalla voitaisiin oikeasti saada aikaan.
Kriisinkestävää ruoantuotantoa
Suomen Punaisen Ristin kansainvälisten ohjelmien päällikkö (sijainen) Toni Jokinen kertoo, että mikäli miljardööriltä liikenisi jättisumma Punaisen Ristin kautta jaettavaksi, se todennäköisesti ohjattaisiin rakentamaan ruoantuotantoon liittyvää infrastruktuuria, joka kestäisi luonnonkatastrofeja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
– Ilmastomuutos uhkaa pahentaa nälänhätää. Se näkyy jo esimerkiksi ruokaturvattomuutta koskevissa raporteissa.
SPR käytti vuonna 2020 27 miljoonaa euroa katastrofiapuun, josta myös ruokaturvattomuutta tuetaan. Tästä 6,7 miljoonaa käytettiin eteläiseen Afrikkaan, jossa avustustyön keskiössä on ruokaturvattomuus.
Kansainvälinen Punainen Risti käytti viime vuonna 73 miljoonaa Sveitsin frangia elinkeinojen ja perustarpeiden tukemiseen osana katastrofiapuaan. Sillä tavoitettiin 3,4 miljoonaa ihmistä.
Esimerkiksi Suomessa vuosittain näkyvästi esillä olevalla nälkäpäiväkeräyksellä saatiin viime vuonna kasaan 2 miljoonaa euroa, mutta kokonaisuudessaan katastrofiapuun kerättiin ja käytettiin 10 miljoonaa euroa lahjoittajilta.
SPR tekee töitä ruokaturvattomuuden ehkäisemiseksi esimerkiksi auttamalla ihmisiä ylläpitämään elinkeinoaan, tukemalla pienviljelyä ja yhteiskunnan kriisikestävyyttä. Jokinen sanoo, että parasta ruokaturvattomuuden ehkäisyä on estää ihmisiä ylipäätään joutumasta nälänhädän partaalle.
Rahakasat eivät poista epätasa-arvoa
Yksittäisen miljardöörin avokätinen lahjoitus ei kuitenkaan poistaisi nälänhätää maailmasta, sillä sen taustalla on globaalia eriarvoisuutta, johon tarvitaan myös poliittista tahtotilaa, ei vain rahakasoja.
– Ei ole olemassa taikakeinoa, että yhdellä lahjoituksella maailman ongelmat poistuisivat. Niin pitkään, kun on epätasa-arvoa, konflikteja, eikä ihmisillä ei ole pääsyä peruspalveluihin, raha kyllä auttaa, mutta ei poista rakenteellisia ongelmia. Yksi miljardööri ei voi ratkaista maailman epätasa-arvoa.
Jokinen muistuttaa, että maailmassa on tällä hetkellä tarpeeksi ruokaa ruokkimaan kaikki maailman ihmiset, mutta ongelmana on, ettei ruokaa tuoteta kestävästi eikä se ole kaikkien saatavilla.
Hätäapu on vain laastari
Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva pitää miljardöörien mahdollisia avustuksia lähinnä symbolisina. Ne voisivat lievittää tilapäistä hätää, mutta eivät olisi kestävä ratkaisu.
Jos suomalaisjärjestö saisi vastaavan summan käyttöönsä, käytettäisiin se Alajarvan mukaan humanitaarisiin hankkeisiin nälänhädästä kärsivissä maissa.
– Sen lisäksi tarttuisimme kestävällä tavalla ja pitkäjänteisesti niihin syihin, joiden vuoksi nälänhätää on. Pitkäkestoisia ohjelmia, joissa lähdetään rakentamaan ihmisten toimeentuloa. Tällainen hätäapu on laastarointia. Pitäisi olla keinoja, joilla poistetaan ongelmia eikä vain levitetä nälänhätää tai auteta katastrofitilanteessa, sanoo Alajarva.
Alajarva näkee Beasleyn haasteen Muskin tai Jeff Bezosin kaltaisille miljardööreille keskustelunavauksena.
– Toki olisi tärkeää, että ihmiset joilla on tuloja yllin kyllin, niin he pystyisivät tukemaan rahallisesti isoja summia. Mutta tarkoituksena on myös herättää keskustelua ja tuoda vertauskuvallisesti esille, että tällaisella monimiljonäärillä, hänen pienellä tulonsiirrollaan pystyisi vaikuttamaan paljon.