Nettomaahanmuutto jää valtiovarainministeriön skenaariossa tuntuvasti pienemmäksi kuin Tilastokeskus ennustaa.
Valtiovarainministeriössä ei uskota, että Suomen nettomaahanmuutto tulevina vuosina pysyy nykyisellä poikkeuksellisen korkealla tasollaan.
Huomenna torstaina julkaistava ja vuoteen 2029 ulottuva talousennuste on siksi päätetty perustaa skenaarioon, jossa nettomaahanmuutto asettuu tulevina vuosina noin 25 000 henkeen vuosittain.
Tilastokeskuksen lokakuussa julkaisema ennuste arvioi, että Suomeen tulisi 40 000 hengen nettomuutto tulevina vuosina, kun muuttoliike pysyisi viime vuosien tasolla.
Näin suuri nettomuutto kasvattaisi Suomen työikäistä väestöä ja lykkäisi väestön huoltosuhteen heikentymistä.
Lue myös: Nyt tuli yllättävä ennuste: Suomen väkiluku ei käännykään laskuun
"Liian myönteinen kuva"
Finanssineuvos Seppo Orjasniemi sanoo STT:lle, että Tilastokeskuksen ennuste on poikkeuksellisen korkea, kun lukua vertaa Suomen nykyiseen asukasmäärään.
– Kun nettomaahanmuutto-oletuksen suhteuttaa maan väestöön, huomataan että väestön lisäys vuosittain olisi suhteellisen suurta, seitsemän henkeä tuhatta maassa jo olevaa henkeä kohti.
Näin korkeat luvut ovat harvinaisia. Samalle tasolle päädyttiin Ruotsissa 2010-luvun aikana, kun pakolaiskriisi oli meneillään. Nettomuutto Ruotsiin on sittemmin laskenut.
Orjasniemi toteaa, että esimerkiksi YK:n väestöennusteessa ei näin korkeaa nettomaahanmuuttoa ennusteta mihinkään maahan.
Tilastokeskuksen maahanmuuttoluvut antaisivat valtiovarainministeriön mukaan siten liian myönteisen kuvan Suomen talouden näkymistä.
– VM:n ennusteiden pitää olla realistisia, niissä on varottava liian positiivisen kuvan antamista. Suurella työikäisen väestön kasvulla on työntekijöiden määrää lisäävä vaikutus, joka aiheuttaa enemmän työtä ja enemmän talouskasvua, Orjasniemi toteaa.
Lue myös: Uusi ennuste poikkeaa aiemmasta: Näin Suomen väkiluvulle käy lähivuosikymmeninä
Ero kymmenessä vuodessa 150 000 ihmistä
Ero Tilastokeskuksen ja valtiovarainministeriön arvioiden välillä nousisi suureksi vuosikymmenten saatossa.
Kymmenen vuoden ajalta nettomaahanmuutto olisi jopa 150 000 henkeä suurempaa Tilastokeskuksen luvuilla.
Orjasniemi toteaa, että myös EU:n tilastoviranomainen Eurostat ja YK:n väestöennuste arvioivat Suomen nettomuuton jäävän pienemmäksi.
Valtiovarainministeriö käytti skenaariossaan kuluneen kymmenen vuoden keskiarvoa.
Nettomaahanmuutto Suomeen on muutaman viime vuoden aikana ollut poikkeuksellisen suurta, vaikka huomioon ei otettaisi Ukrainasta tulleita.
VM:ssä ei ole tehty arviota, mikä ilmiön selittää. Taustalla voi nähdä lähialueiden kriisit, jotka ovat tuoneet Suomeen muuttajia Ukrainasta ja Venäjältä.
Samalla tulijoita on ollut paljon esimerkiksi Intiasta ja Kaukoidän maista, joista on tultu töihin ja opiskelemaan.
Orjasniemen mukaan tämä on vain yksi asia, jossa valtiovarainministeriö joutuu ennusteissaan ja laskelmissaan tekemään punnintaa, mitkä ilmiöt kertovat pysyvistä muutoksista ja mitkä ovat ohimeneviä.
Lue myös: Suomen syntyvyys kasvoi hieman edellisvuodesta
Hallituksen politiikkaa ei otettu huomioon
Orjasniemen mukaan valtiovarainministeriö ei ole omassa skenaariossaan ottanut huomioon niitä hallituksen ajamia politiikkatoimia, joiden voidaan odottaa rajoittavan maahanmuuttoa Suomeen ja vähentävän Suomen vetovoimaa maahanmuuttajille.
– Skenaario perustuu oletuksiin syntyvyydestä ja kuolevuudesta ja nettomaahanmuutosta. Kiristysten tai helpotusten vaikutuksia on hankala arvioida. Lopulta on aina kyse yksittäisten henkilöiden päätöksistä.