Vanhusten huijaamiset hurjassa kasvussa ja poliisilla tiedossa vain jäävuoren huippu: "Puhutaan jopa sadoista tuhansista euroista yksittäisen rikoksen osalta"

-Poliisi ei kysy puhelimitse eikä muutenkaan esimerkiksi kasvotusten ihmisten verkkopankkiin liittyviä tietoja.

Tunnuslukuja seläntakaa, PIN-koodeja urkitaan, kaulaan ilmestyy rihkamaa

Huijaus saattaa tapahtua myös pankkiautomaatilla.

– Pankkiautomaateilla ihmisten jalkoihin tiputetaan rahaa ja kiinnitetään huomio siihen ja samalla vaihdetaan kortti nostotapahtuman yhteydessä. Tämä siis sen jälkeen, kun tunnusluvut on saatu selän takaa selville.

Huijari saattaa ilmaantua paikalle pankkiautomaattikäynnin yhteydessä.

– Samaa tapahtuu, kun kaupoissa maksetaan. PIN-koodeja urkitaan ja sen jälkeen rikolliset tarvitsevat sen kortin.

– On henkilöitä, jotka kysyvät tietä vaikka sairaalaan ja sen jälkeen pyrkivät antamaan halauksen ja korun kaulaan. Siinä samalla monesti häviää oikea kultainen koru kaulasta ja jäljelle on jäänyt arvoton rihkama.

"Eurolla tai kahdella ei voi saada uutta matkapuhelinta"

Verkossa tapahtuvat huijaukset ovat kasvotusten tapahtuvaa huijausta yleisempää.

– Verkkorikollisuuden määrän kasvu näkyy petosrikollisuuden määrän kasvussa kaikista eniten. Ikäihmiset hoitaa asioitaan tietoverkossa ja ovat mukana sosiaalisessa mediassa ja puhelimien ja sähköpostienkin sekä sosiaalisen median mukana tulee viestiä, missä ikäihmiset tulevat erehdytetyksi ja petetyksi, toteaa Aho.

Mitkä ovat keskeiset tavat huijata verkossa?

– Siellä on paljon kilpailuja ja tavaraa saa halvalla. Puhutaan tilausansoista – eurolla tai kahdella saa jotain. Sitten henkilöt, jotka lähtevät siihen mukaan, antavat itsestään identiteetin ja maksukorttitiedot. Ei ymmärretä, että siinä sitoudutaan muuhunkin kuin siihen mahdolliseen arpajaisvoittoon. Mukaan tulee palveluita, joita ei ymmärretä, ja niistä aletaan maksamaan, kun korttitiedot on annettu.

– Eurolla tai kahdella ei voi saada uutta matkapuhelinta tai lenkkareita. Tämän kaltaisten kilpailujen ja arvontojen sisältö on monesti petollinen.

Huijauksia tapahtuu nkasvotusten, puhelimitse ja internetissä.

– Joku on maksanut useita vuosia erilaisista palveluista, jäsenyyksistä, ennen kuin on todennut, että minne se 50 tai 70 euroa kuukaudessa oikein menee. Jäsenyydet monesti lukevat tilauksissa, mutta ne on piilotettu sinne niin hyvin, että niitä ei ymmärretä.

– Toki kyllä tietoverkossa on myös ihan puhdasta maksuvälinepetosrikollisuutta eli käytetään maksukorttitietoja ilman toisen lupaa ja suoritetaan näitä veloituksia.

"Kyse on rajat ylittävästä kansainvälisestä, jopa järjestäytyneestä rikollisuudesta"

Saadaanko näitä rikollisia kiinni?

– Tämä on hyvin ikävä ja vaikea asia poliisille tutkia. Rahasiirrot menevät ulkomaille ja ne kiertävät pitkin maailmaa. Siellä on firmoja, jotka ovat hyvin lyhytikäisiä. Niiden seuranta on haastavaa ja vaikeaa. Kyse on rajat ylittävästä kansainvälisestä, jopa järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Onko tämä poliisin tilasto vain jäävuoren huippu?

– Kyllä se on vain jäävuoren huippu. Tässä on vain pieni osuus, mitä oikeasti tapahtuu. Näin se ikävä kyllä rikosten maailmassa on.

Oikea tapa suhtautua ilmiöön ei ole se, että alkaisi välttelemään tietokoneita.

– Siellä on paljon hyvää ja nykymaailmassa on myöskin pakko olla siellä mukana. Palvelut ovat siirtyneet sinne, mutta niitä pitää osata käyttää.

"Tämä rikollisuus tulee kasvamaan ja sitä riittää"

Ilmiö ei ole ohimenevä.

– Se on varmaa, että nämä yritykset eivät tule loppumaan. Tämä rikollisuus tulee kasvamaan ja sitä riittää. Mitä paremmin me osataan se torjua muun muassa ennaltaehkäisevän työn kautta, sitä parempia tulokset tulevat olemaan.

Poliisi kirjasi viime vuonna noin 31 000 petosrikosasiaa, joista noin 10 prosenttia kohdistui 65 vuotta täyttäneisiin. Ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjunnaksi on menossa myös Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hanke:  https://www.suvantory.fi/hankkeet/mummonmarkan-vartijat-hanke/