Mainos

Viron pankkien fuusiota oli jo odotettu

Kun virolaiset Hansapank ja Hoiupank ilmoittivat Tallinnassa aiemmin tällä viikolla yhdistymisestään, se ei tullut kovinkaan monelle asiantuntijalle yllätyksenä. Näin siitä huolimatta, että vielä runsas kuukausi sitten kumpikin pankki kielsi kaikki yhdistymishuhut kiven kovaan.

Useiden asiantuntijoiden mukaan Virossa ei yksinkertaisesti riitä nykyisessä talouden vaiheessa markkinoita kaikille pankeille. Siten yhdistyminen nosti heti myös uuden pankin pörssikurssia.

Pankkien kasvu on ollut lainarahan aikaansaamaa. Kun keskuspankki sitten on asettanut uusia pankkitalletusvaatimuksia ja samalla pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on tiukennettu, on pankkien elintila oleellisesti kaventunut. Rohkeimmissa arvioissa uskotaan, että vielä pikapuoliin koetaan myös toinen fuusio Uhispankin ja Tallinnan Pankin mahdollisesti yhdistyessä. Kuvioon kuuluu luonnollisesti, että huhuilla ei pankkien mielestä ole mitään todellisuuspohjaa. Kolmantena vaiheena ennustetaan maan vakuutusalan uudelleenjärjestelyjä.

Nyt tapahtunut fuusio ei ole harvinaisuus Virossa, vaan lyhyen ajan sisällä on pankkeja syntynyt, kaatunut ja myös yhdistynyt. Runsas vuosi sitten yhdistyivät Pohja-Eesti Pank ja Uhispank. Näistä Pohja-Eesti Pankin taru oli varsin lyhyt. Se oli kolme vuotta aiemmin muodostettu Pohja-Eesti osakepankin, Baltian Uhispankin ja Tarton kauppapankin raunioille.

Kasvu jatkuu, mutta vauhti hidastuu

Radikaalit muutokset ovat pitkälti seurausta Viron talouskasvun laantumisesta. Vielä viime vuoden puolivälissä virolaisilla oli varaa hankkia uusia kestokulutushyödykkeitä lainarahan turvin. Kasvu oli huikeat yksitoista prosenttia, jopa sen ylikin. Rahaa tuli maahan erityisesti Saksasta ja sitä myös käytettiin avokätisesti.

Esimerkiksi maan autokanta nuorentui hujauksessa useilla vuosilla. Samalla katosivat perinteisten itäautojen myyjät ja tilalle tulivat saksalaiset mersut, bemarit ja opelit italialaisia urheiluautoja ja amerikkalaisia tai kaikkein itäisimpiä menopelejä unohtamatta. Hankinnat tehtiin pankkien suosiollisella myötävaikutuksella ja hyvin usein liisaten. Usein korot silloin unohtuivat.

Toisaalta on Viron kulutusjuhlista puhuttaessa muistettava, että rahaa on käytetty myös tuotantoinvestointeihin. Kaikki ulkomainen raha ei suinkaan ole mennyt suoraan kulutukseen, vaan sitä on ohjautunut myös yhteiskuntaa parantaviin toimiin. Perheiden ottamista lainoista suuri osa on käytetty kodinkoneisiin ja yleensä kodin kunnostukseen. Samoin asuntolainojen kysyntä on ollut vilkasta.

Viron talouskasvun ennustetaan jatkuvan vielä tämän vuoden nopeana. Sen jälkeen vauhti pudonnee Suomen nykylukuihin eli noin viiden prosentin vuosivauhdiksi.

Erityisen nopeaan raha on liikkunut kuitenkin nuoressa Tallinnan pörssissä talouden kasvua vauhdittaen. Pörssin huima nousu on ainakin osittain johtunut siitä, että pankkien osakkeet ovat yli puolet pörssin markkina-arvosta. Kun pörssi aloitti toimintansa, ensimmäisinä pörssilistalle hyväksyttiin viisi liikepankkia: Forexpank, Hansapank, Hoiupank, Tallinnan Pank ja Uhispank.

Pörssinousut olivat jopa satoja prosentteja, kunnes kupla puhkesi; pörssissä taidolla pelanneet ammattilaiset vetäytyivät laskemaan voittojaan ja häviäjät - yleensä viimeksi mukaan tulleet tavalliset kuluttajat - alkoivat ihmetellä, millä maksaa peliin sijoitetut lainat niiden erääntyessä.

Devalvaatio on jo ajatuksenakin poissuljettu

Samanaikaisesti Viro kävi keskusteluja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa maan tämän vuoden talousarviosta. IMF vaati budjetista reilusti ylijäämäistä, ja Viron hallitus puolestaan vetosi siihen, että valtionvelka Virossa on varsin vähäinen. Tämän vuoden budjetti Virossa onkin ylijäämäinen, mutta IMF:n vaatimaa 1,2 miljardin ylijäämää ei sentään saavutettu. Kassan pohjalle saatiin jäämään 300 miljoonaa kruunua. Ylikuumeneminen vaatii kuitenkin vielä lisää kylmiä kääreitä jäähdyttelyyn.
Yli varojensa ei ole elänyt hallitus, vaan ennen kaikkea yritykset ja yksityiset ihmiset, hallitus perusteli budjettiaan rahaston neuvottelijoille.

Ulkomaiset asiantuntijat ovat alkaneet väläytellä myös Viron kruunun devalvoinnin välttämättömyyttä. Devalvaatiohuhut yleensäkin kiistetään aina, mutta virolaisilla on kiistämiseensä hyvät perusteet.

Viron keskuspankin valuuttavaranto on varsin suuri, jopa suurempi kuin liikkeellä oleva raha. Siten järjestelmä estää kruunua vastaan tehtävät hyökkäykset. Tällaisessa valuuttakomiteajärjestelmässä rahan määrä riippuu nimenomaan keskuspankin valuuttavarannosta. Se on myös tehokas ulkomaisia spekuloijia vastaan.

Viron kruunu on sidottu Saksan markkaan siten, että yhdellä markalla saa kahdeksan kruunua. Jotta devalvaatiosta saataisiin hyöty, sen olisi tapahduttava nopeasti ja ilman suuria spekulaatioita. Virossa tämä on lainsäädännöllisesti liki mahdotonta. Päätös vaatii nimittäin maan parlamentin - riigikogun - hyväksynnän. Ja sellaista päätöstä tuskin pystytään valmistelemaan hiljaisuudessa. Varsinkaan kun valtiontalouden hyvä tilanne ei siihen maata pakota.

Tosin on Virossa aiemminkin devalvoitu - kesäkuun lopulla vuonna 1933. Nyt näyttää aika olevan kuitenkin toinen ja talouden tasapainottuminen tapahtunee edelleenkin suitsien kiristämisen, toiminnan tehostamisen ja yritysten fuusioiden avulla.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.