Sarjakuva on muutakin kuin populaarikulttuuria, sanoo Sarjakuva-Finlandian voittaja Ville Ranta. Palkittua teostaan Kyllä eikä ei hän luonnehtii lähinnä kaupunkiromaaniksi.
– Haaveilin jo nuorena tekeväni kaupunkiromaanin, vähän kuin James Joycen Odysseus. Valitsin tietysti oman kotikaupunkini, kertoo Ranta.
Kyllä eikä ei -albumin tarina sijoittuu 1800-luvun Ouluun, missä herrasväki paheksuu Paavo Ruotsalaista, mutta rahvas kerääntyy herännäisseuroihin.
Sarjakuvan keskeiset henkilöt ovat historiallisia: oululainen pappi Hans Nyman ja nuori Maria Piponius, joka palaa kaupunkiin pitkältä merimatkalta. Sivuhenkilöiden joukossa seikkailee muiden muassa Elias Lönnrot.
– Oulusta on helppo kuvitella 1800-luvun pönötystä, sitä on siellä paljon jäljellä. Halusin kuvata pienen suomalaisen kaupungin sivistyneistöä, joka pitää itseään hyvin sivistyneenä, sanoo Ranta.
Voittajan valitsi kymmenen finalistin joukosta Santtu-Matias Rouvali, Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari.
– Kuvitukset ovat loistavia, kuin tauluja. Ville Rannan kirja on taideteos itsessään, hän perustelee valintaansa.
Rouvali löytäisi Rannalle muutakin käyttöä.
– Voisin palkata hänet tekemään kuukausittaista sarjakuvaa Tampere Filharmoniasta. Meillä on yli 90 hörhöä ja aina tapahtuu jotain, sanoi Rouvali palkinnonjakotilaisuudessa.
Ville Ranta tunnetaan sekä monenlaisia aiheita käsittelevistä sarjakuvakirjoistaan että ronskeista pilapiirroksistaan. Hänen mielestään sarjakuva nähdään vieläkin liian yksipuolisesti populaarikulttuurina.
"Sarjakuva on muutakin"
Vuonna 1978 syntynyt Ville Ranta on yksi Suomen tunnetuimmista sarjakuvantekijöistä. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.
– Keveys ja helppous ei ole vika sinänsä, mutta haluaisin saada ihmiset ymmärtämään että sarjakuva on muutakin. Vaihtoehtosarjakuvaa ilmestyy Suomessa nykyisin paremmin kuin ennen, mutta se ansaitsisi enemmän kirjallisuuden lukijoita osakseen, sanoo Ranta.