Vesiepidemiat voivat lisääntyä, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät – Suomen vesilaitoksilla ei ole varauduttu riittävästi ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin

Ilmastonmuutos tuo Suomeen lisää sään ääri-ilmiöitä: rankkasateita, tulvia, kuivuuskausia. Ne aiheuttavat riskejä myös vesihuollolle.

Raakaveden laatu voi kärsiä sateista ja tulvista, bakteerit viihtyvät lämpenevissä vesissä ja kuivuus aiheuttaa vesipulaa. Saastuneen veden aiheuttamat epidemiat yleistyvät. Erityisen riskialttiita ovat pienet vesilaitokset.

– Pienemmillä vesilaitoksilla voidaan olettaa olevan pienemmät resurssit, jolloin he eivät pysty niin hyvin vastaamaan tuleviin uhkiin ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Päivi Meriläinen.

Monilta vesilaitoksilta puuttuu varautumissuunnitelma

Suomen ilmastopaneelin vesilaitoksille tekemän kyselyn mukaan kaikilla vesilaitoksilla ei ole vielä ymmärretty, että ilmastonmuutos voi tuoda ongelmia juuri heille.

– Vaikka vesilaitokset tunnistavat, että ilmastonmuutos tuo Suomeenkin muuttuvia riskejä, he eivät koe, että riskit kohdistuisivat heidän omien laitostensa toimintaan, huomauttaa Meriläinen.

Kaikkiaan Suomessa on yli 1900 vesilaitosta tai vastaavaa toimijaa. Yllättävän monella vesilaitoksella ei ole edes tehty lain määräämää varautumissuunnitelmaa.

– Vain 52 prosenttia niistä suomalaisista vesihuoltolaitoksista, jotka olivat mukana tässä kyselyssä, on tehnyt tämän lakisääteisen varautumissuunnitelman. Tämä ehkä kuvaa sitä, että kaikissa laitoksissa asiat eivät ole hyvin, toteaa Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala.

Isompia yksiköitä pienten vesilaitosten tilalle

Asiantuntijan mukaan varautumista tulevaan parantaisi, jos pienet vesilaitokset yhdistyisivät suuremmiksi yksiköiksi.

– Jos halutaan hakea pitkäjänteisiä ratkaisuja, niin pitää saada laitoskokoa suurennettua Suomessa eli tarvitaan isoja organisatorisia yksiköitä, jotta vesihuolto voidaan hoitaa Suomessa ammattimaisesti, esittää Vahala.

Ilmastouhkiin varautuminen vaatii vesilaitoksilta investointeja, mutta joka tapauksessa etukäteisvarautuminen tulee halvemmaksi kuin vesiepidemian aiheuttamat taloudelliset kustannukset.