Vertailu paljastaa: Näin tuottava suomalainen työtunti oikeasti on

Suomalaisen työn tuottavuus ei kannata – tätä hallitus ja useat asiantuntijat ovat viime aikoina todenneet kerta toisensa jälkeen.

Mutta kun vertaa suomalaisen työtunnin tuottavuutta muihin maihin, voi tilanteesta saada aivan erilaisen kuvan.

OECD:n tilastojen mukaan yhden suomalaisen työtunnin bruttokansantuotteeseen tuoma lisäarvo on samalla tasolla kuin saksalaisen työtunnin.

Taakse jäävät muun muassa Itävalta, Italia ja Espanja, ja itse asiassa jopa euromaiden keskiarvo.

Mistä on oikein kyse, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Ville Kaitila?

 – Tuottavuutta voidaan mitata suhteessa työtuntiin tai työvoiman määrään. Näistä parempi mittari on ehdottomasti työtuntien tuottama arvonlisä. Se kertoo kuinka paljon arvonlisäystä me saamme yhdessä työtunnissa.

– Julkisuudessa on välillä puhuttu sekavasti tuottavuudesta, kustannuskilpailukyvystä ja erilaisista loikista. Tuottavuuteen pitää suhteuttaa vielä työvoimakustannukset, ja jos se suhdeluku on vinksallaan, suomalainen työ ei ole kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla. Sitä on tässä keskustelussa haettu.

Työtunti on kansainvälisesti vertailtuna kilpailukykyinen, mutta kun puhutaan työvoiman määrästä, tilanne on täysin eri. Mistä ero työtunnin tuottavuuden ja työvoiman tuottavuuden välillä johtuu?

– Näiden ero muodostuu muun muassa siitä, kuinka suuri osuus työntekijöistä on osa-aikaisia eli tekee lyhyempää työpäivää.

Miten tärkeä merkki suomalaisen työtunnin korkea tuottavuus on?

– Tuottavuuden taso määrittelee pitkälle työvoimakustannusten tason ja sen osana palkkatason. Tuottavuuden kasvu puolestaan mahdollistaa palkkojen nousun. Näiden välillä täytyy kuitenkin vallita tasapaino, jotta kilpailukyky on kunnossa.

Lue myös:

    Uusimmat