Verottaja: Testamentti työkavereille on harvinainen mutta ei ainutkertainen

Pekkaniska Oy:n ja Janneniska Oy:n johto perii viime kuussa yllättäen kuolleen Janne Niskan miljoonaomaisuuden. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat. Niskalla ei ollut lapsia eikä sisaruksia.

38-vuotias Niska kuului Suomen suurituloisimpiin. Vuonna 2010 hän oli Suomen kuudenneksi suurituloisin yli 10,4 miljoonalla eurolla.

Niskan työfilosofian tunteville perintö työkavereille ei tullut välttämättä täytenä yllätyksenä. Pekkaniska oy:n viestintäpäällikkö Kaisa Huhtaniemi kertoo Niskan olleen helposti lähestyttävä ihminen, joka kulki pihalla ja huoltohalleissa henkilökunnan keskuudessa. Niska oli myös aina korostanut sitä, että yritys on yhtä kuin sen työntekijät ja nimenomaan he olivat yrityksen menestyksen takana.

– Hän ei koskaan ottanut itselleen krediittiä mistään, Huhtaniemi kertoi MTV:n haastattelussa viime kuussa.

Työkavereillekin on testamentattu – yleisempää lahjoittaa säätiölle

Koko omaisuuden testamenttaaminen työkavereille on Verohallinnon mukaan varsin harvinaista mutta ei täysin ainutlaatuista.

– Perintöjä on annettu joskus myös läheisille liikekumppaneille. Se on kuitenkin harvinaista. Tyypillisempi tilanne on sellainen, että annetaan omaisuutta yleishyödylliselle yhteisölle, esimerkiksi yliopistolle tai säätiölle, Verohallinnon asiantuntija kertoo.

Lapseton voi testamentata kaiken ulkopuolisille

Omaisuuden testamenttaaminen ulkopuoliselle on helppoa, jos ei ole lapsia. Rintaperillisillä on aina oikeus saada oma perintöosuutensa vanhempansa omaisuudesta.

– Testamentista huolimatta he saavat omaisuudesta halutessaan niin sanotun lakiosan. Laissa säädetty vähimmäismäärä on puolet perinnöstä. Muilla kaukaisemmilla sukulaisilla ei ole sen sijaan mitään oikeutta testamentattuun omaisuuteen.

Jos vainaja ei ole tehnyt testamenttia, omaisuus menee siis ensin mahdollisille lapsille ja mahdollisesti myös aviopuolisolle. Jos ei ole lapsia eikä aviopuolisoa, perintö menee vanhemmille ja heidän jälkeensä sisaruksille. Jos ei ole vanhempia eikä sisaruksiakaan, omaisuuden saavat isovanhemmat. Kuolleen sisaruksen sijaan tulee hänen lapsensa. Perintöketju päättyy täteihin ja setiin, eli vanhempien sisaruksiin. Jos ei edes ole edes elossa olevia setiä ja tätejä, omaisuus menee valtiolle.

Joissain muissa maissa perintöketju menee vielä kauemmas. Niin selittyvät ainakin tarinoissa kulkevat ”Amerikan perinnöt”.

– Yhdysvalloissa kuolleen omaisuus voi mennä jopa kaukaisille serkuille toisin kuin Suomessa. Toisaalta sielläkin perintö on tällaisessa tapauksessa usein testamentattu, Verohallinnon asiantuntija selvittää.

Miljoonaperinnöstä menee muhkea vero

Perintöveron määrä riippuu omaisuuden arvosta. Mitä suurempi perintö on, sitä enemmän siitä joutuu maksamaan veroa.

Esimerkiksi miljoonan euron perinnöstä vero on lähisukulaisille 149 700 euroa. Kaukaisemmat sukulaiset ja sukuun kuulumattomat joutuvat maksamaan miljoonan euron perinnöstä tai testamentista 310 100 euron veron.

Perintöveroasteikossa on voimassa tällä hetkellä myös solidaarisuusvero, joka rokottaa yli miljoonan periviä. Miljoonan ylittävästä osasta veroprosentti on 19 %.