Miljonääri kuoli ilman perillisiä – näin jättiomaisuus jaettiin

Vuonna 1934 syntynyt ja vuonna 2013 kuollut Rinne omisti useita kiinteistöjä Pertunmaan alueella. Valtiovarainiministeriön budjettineuvos Petri Syrjänen kuvailee Rinteen jäänyttä perintöä poikkeuselliseksi. Syrjänen ei muista, että näin suurta perintöä olisi valtiolle aikaisemmin jäänyt hoidettavaksi.

– En kyllä noin isoja muista. Isoimmatkin ovat yleensä noin miljoonan verran. Tässä on kyse kahdeksasta miljoonasta, mikä on poikkeuksellisen suuri.

Valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevat yli 750 000 euron arvoiset perinnöt, joille ei ole perillisiä eikä testamenttia. Syrjäsen mukaan sellaisia perintöjä on vuosittain noin kymmenkunta. Alle 750 000 perinnöt käsittelee valtiokonttori.

– Yhteensä vuodessa on noin 500 sellaista pesää, missä ei ole perillisiä. Niistä noin kolmessasadassa on testamentti eli 200 jää käsiteltäväksi. Vajaa kymmenen tulee tänne valtiovarainministeriöön ja noin 190:ssä valtiokonttori tekee lopullisen päätöksen, Syrjänen sanoo.

Ympäristö- ja puolustusministeriöt, Lahti ja Pertunmaa

Valtiolle menevissä perinnöissä valtion erityiskäyttö on ensisijainen sijoituskohde. Kunnat ja muut tahot tulevat sen jälkeen.

– Esimerkiksi jos valtiolla ei olisi ollut lainkaan käyttöä kiinteistöille, ne voisivat mennä kuolleen kotikunnalle.

Tässä kahdeksan miljoonan jaossa ottajia oli useita. Syrjäsen lisäksi valtiovarainministeri Alexander Stubbin allekirjoittamassa päätöksessä todetaan, että kuolinpesä jaetaan Lahden kaupungin, Pertunmaan kunnan, ympäristöministeriön, puolustusministeriön, Metsähallituksen ja valtion kesken.

Osa kuolinpesään kuuluneista Pertunmaalla sijaitsevista kiinteistöistä myönnettiin Metsähallitukselle luonnonsuojelukäyttöön Metso-ohjelmaan. Puolustusvoimille kiinteistöjä myönnettiin Karjalan Prikaatin kehittämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Pertunmaan kunta sai myös osan alueella sijainneista kiinteistöistä.

Jaettujen kiinteistöjen jälkeen ylilijäänyt osuus jaettiin puoliksi valtion ja Lahden kaupungin kesken. Molemmat saivat reilut 1,5 miljoonaa euroa. Lahdessa rahat ohjataan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden sosiaalisen kuntouttamisen tukemiseen.

Omaisuuden alkuperästä ei tietoa

Sitä, mistä edesmennyt Helena Tuovi Rinne oli omaisuutensa saanut, ei Syrjänen tiedä. Yleensä valtiolle tulevat tapaukset ovat ”sukunsa viimeisten” kuolinpesiä, joihin on kerääntynyt useamman sukupolven omaisuus.

– Usein sukunsa viimeinen on perinyt vanhempia ja sisaruksiaan, ja sillä tavalla saanut isoja omaisuuksia. Tästä tapauksesta minulla ei ole tarkempaa tietoa, eikä asiakirjoissakaan ollut mitään.

Syrjänen kertoo kysyneensä uteliaisuuttaan asiasta myös valtiokonttorilta. Sielläkään ei tietoa ollut.

– Varmaan sitten, jos rupeisi oikein tutkimaan, niin varmaan siellä kunnassa tiedettäisiin.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.