Venäjä käytti veto-oikeuttaan, kun YK:ssa äänestettiin Venäjän toimien tuomitsemisesta

Kiina, Intia, Brasilia ja Gabon pidättäytyivät äänestämästä.

Venäjän veto-oikeuden käyttö oli etukäteen itsestään selvää, mutta länsimaiden toiveena oli osoittaa Venäjälle sen eristyneisyys Ukrainan sodan vuoksi sekä viedä asia eteenpäin YK:n yleiskokoukseen, jossa kaikki jäsenmaat voivat äänestää eikä yksittäinen maa voi kaataa päätöslauselman hyväksymistä.

Päätöslauselmaa yhdessä Albanian kanssa esittäneen Yhdysvaltain YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield sanoi kokouksen alussa, että turvallisuusneuvoston tehtävä on puolustaa valtioiden suvereniteettia sekä edistää rauhaa ja turvallisuutta.

Venäjän lähettiläs Vasili Nebenzia valitti, että on ennenkuulumatonta pyrkiä tuomitsemaan jokin turvallisuusneuvoston viidestä pysyvästä jäsenmaasta, joilla on veto-oikeus.

Venäjä halusi puhua Nord Streamista

Jos Venäjän käytös oli ennalta selvää, Kiinan ratkaisua seurattiin tarkkaan.

Hieman ennen helmikuista hyökkäystä Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Pekingissä ja sopi suhteiden tiivistämisestä. Kiina ei kuitenkaan ole täysin ollut Venäjän tukena, ja yhdysvaltalaisviranomaiset ovat sanoneet Kiinan kieltäytyneen toimittamasta Venäjän pyytämiä aseita.

Kiinan YK-lähettiläs Zhang Jun sanoi, että kaikkien maiden alueellista koskemattomuutta on syytä kunnioittaa ja että Kiina vetoaa kaikkiin osapuoliin jännitteiden lieventämiseksi ja diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi.

Britannian lähettiläs Barbara Woodward huomautti, että äänestystulos osoittaa, ettei Venäjän alueliitoksilla ole mitään pohjaa. Hän sanoi, ettei Venäjän veto-oikeuden käyttö muuta sitä tosiasiaa, ettei mikään muu turvallisuusneuvoston jäsenmaa tunnusta Venäjän laitonta pyrkimystä liittää Ukrainalle kuuluvia alueita itseensä.

Äänestyksen jälkeen turvallisuusneuvosto keskusteli Venäjän pyynnöstä Nord Stream -kaasuputkien vuodoista. Venäjän edustaja puhui sotilasliitto Naton harjoituksista alueella ja syytti vuodoista "kansainvälistä terrorismia". Yhdysvaltojen varaedustaja Richard Mills syytti Venäjän halunneen käyttää neuvoston kokousta salaliittoteorioiden levittämiseen ja viedä keskustelua pois Ukrainan sodasta.

Ystävät vähissä myös Unescossa

Jos turvallisuusneuvostosta ei löydy tukea Venäjälle, vähänlaisesti kavereita on muuallakin YK:ssa. Kymmenien eri maiden edustajat marssivat perjantaina ulos Meksikon pääkaupungissa Mexicossa järjestetystä kansainvälisestä kulttuurikonferenssista vastalauseena Ukrainan sodalle.

Ulosmarssi tapahtui, kun tuli Venäjän edustajan vuoro puhua YK:n kulttuurijärjestön Unescon isännöimän kulttuuripolitiikan ja kestävän kehityksen maailmankonferenssin päätöstilaisuudessa.

Liettuan kulttuuriministeri Simonas Kairys kertoi konferenssissa, että Unesco on tutkinut sodan aiheuttamia vahinkoja liki 200 ukrainalaisessa kulttuurikohteessa, kuten museoissa, kirjastoissa ja historiallisissa rakennuksissa. Kairys luki tapahtumassa Venäjän toimet tuomitsevan lausunnon, jonka hän sanoi olevan 48 maan yhteinen.

Kolmipäiväisessä tapahtumassa 150 maata sopi julistuksesta, jossa vahvistetaan kulttuurin asema globaalina yhteisenä hyvänä. Lisäksi maat muun muassa penäsivät huomattavaa sääntelyä digitaaliselle sektorille ja sen alustoille siten, että sisällöt ovat reilusti kaikkien saatavilla, verkon kulttuuri on monimuotoista ja taiteilijoiden immateriaalioikeuksia kunnioitetaan.

Lisäksi maat sopivat taistelevansa kulttuuriesineiden laitonta kauppaa vastaan, ja Unesco ilmoitti varastettua kulttuuriomaisuutta esittelevän virtuaalimuseon perustamisesta kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin kanssa.