Veikö euro kuluttajan rahantajun?

Aamun Huomenta Suomessa vieraillut Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Anu Raijas kertoo, että kolme neljästä suomalaisesta ajattelee jokapäiväiset ostokset euroissa, mutta kun siirrytään kalliimpiin ostoksiin, niin silloin markat otetaan avuksi.

- Tuotteiden nimellishinta on kuluttajien ajatuksissa muuttunut. Yksi euro on nykyään usein sama kuin yksi markka. On vaikea ymmärtää hintojen muutosta: kun ennen arvioitiin markan tarkkuudella, niin nykyään arviointi tehdään euron tai 50 sentin (lähes kuuden markan tai kolmen markan) tarkkuudella.

Raijaksen mukaan kestää vielä pitkän aikaa ennen kuin ymmärretään todellinen eurohinta, ja rinnakkainen markka-ajattelu hylätään.

- Kuluttajien kannattaisi suhteuttaa eurot esimerkiksi palkkaansa, ja miettiä sitä kautta kuinka paljon mikäkin maksaa ja kuinka paljon kuluttaa esimerkiksi ruokaan.

Euron sisäistäminen kestää kauan

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan kuluttajien hintatietoisuus on vielä viisikin vuotta euroon siirtymisen jälkeen huomattavasti heikompi markka-aikaan verrattuna. Erikoistutkijan mukaan voi kestää hyvinkin 10-15 vuotta, ennen kuin euron käyttö sisäistetään kunnolla.

Vanhimmalla ikäryhmällä, 50-79 -vuotiailla on kaikista vaikeinta ymmärtää eurohinnat. Nuorilla, jotka kenties eivät ole koskaan edes käyttäneet markkaa, siirtymä euroihin on ollut kaikista helpointa.

Myös kuluttajien kokemuksessa hintojen nousussa ja virallisen inflaation välillä on Anu Railaksen mukaan merkittävä kuilu.

- Kuluttaja kiinnittää huomionsa vain tiettyihin tuotteisiin, kun virallisessa inflaatiossa on mukana monta eri tekijää, kuten ruoka ja sähkö.

Erikoistutkija Raijaksen mukaan myös muovirahan käyttö hämärtää kulutuksen tajua. Hän muistuttaa, että kuluttajan pitää todella miettiä kuinka paljon korttia vinguttaa, jotta ymmärtää todellisen kulutuksen.