Vedet; onko niissä eroja?

Tarina kertoo että vuonna 2737 B.C., Kiinalainen hallitsija Shen Nung keitti vettä puhdistaakseen sitä juomakelpoiseksi. Prosessissa taivaalta putosi lehtiä maustaen veden miellyttävästi. Tämä viittaa siihen että jo ennen teen keksimistä vettä keitettiin eri tarkoituksissa. Matkustaessaan Isfahan, Persiassa kesäkuussa 1620 Markiisi Pietro Della Valle huomasi että jäätä ei vain varastoitu (kuten samaan aikaan Euroopassa) vaan sitä myös tehtiin puhtaimmista ja hiennoimmista lähteistä. Jäätä käytettiin tuolloin hedelmien jäähdyttämiseen ja varastointiin. Ei olekaan yllätys että Sorbet-sanan alkuperä viittaa persialaiseen sherbettiin eli makean happamaan juomaan, joka nautittiin erittäin runsailla jäillä. Niinikin kauan sitten kuin kolme vuosisataa sitten Anno Dommini hallitsija Heliogabalus (AD 204 - 22) rakennutti lumivuoria lähellä Roomaa sijaitsevan villansa pihalle jäähdyttääkseen viiniä sekä hedelmiä.

Mikä on sitten oikea tarjoilulämpötila? Vastaus löytyy pilke silmässä; kylmän ja kuuman välillä! Kylmä vesi imeytyy kehoon lämmintä nopeammin Joidenkin tietojen mukaan kylmän veden nauttiminen kuluttaa enemmän kaloreita kuin lämpinän veden nauttiminen. Erot toki ovat hyvin pieniä. Tämä perustuu siihen, että vartalo pyrkii nostamaan ruumiin lämpöä kylmää vettä nautittaessa. Sen sijaan että kysymme itseltämme mikä on oikea tarjoilulämpötila?; tulisi meidän kysyä; Voiko eri lämpötila muuttaa kokemusta? Vastaus on ilmiselvä kyllä

Mietitäänpä viiniä hetki. Useiden maan-alaisten kellareiden lämpötila on noin 12,5c°. Ei ole mitään väärää nauttia viiniä tässä lämpötilassa mutta useimmat viiniharrastajat ja ammattilaiset ovat todenneet että lämpötilan muutos muuttaa makukokemusta. Haluat todennäköisesti nauttia samppanjasi noin 6c° asteisena ja punaisen Bordeauxin lähempänä 18c°astetta. Tämä kapea tarjoilulämpötilaväli sisältää kaikki viinien tarjoilulämpötilat ja sitä hyväksikäyttämällä jokaisessa viinissä maistuu sen elementit siten kuin on tarkoitettu. Yhdessä ruoan ja viinin yhdistämisprosessin kanssa nämä asiat ovat jopa luoneet oman ammattikunnan – Sommelierin.

On mielenkiintoista huomata että 12,5c°astetta on myös useimpien vesilähteiden lämpötila. Ei silti ole täysin yllättävää että maan-alainen kellari ja vesilähde omaavat samansuuntaisen lämpötilan, sillä niiden geologinen ympäristöhän on samankaltainen. Joten 12,5c° on hyvä lämpötila nauttia vettä. Kyllä! Mutta kuten viinien kanssa havaitsimme, voidaan lämpötilan muutoksella vaikuttaa kokemukseen

Kuten tiedämme, vesien eroavaisuus perustuu siihen minkälaisista lähteistä ne tulevat. Yllättävin ero tulee esille kun tilaat ravintolassa vesiä. Kuplallista vai kuplatonta on kysymys? Mutta taustalla on paljon muutakin. Koko hedonistinen elämäntyylihän sijaitsee kuplattoman ja kuplallisen välillä.

Vesien tarjoilu esimerkiksi 12,5c°, osoittaa hyvin niiden erot. Samalla voidaan havaita, että hieman korkeampi tarjoilulämpötila rauhoittaa hieman voimakkaasti kuplivia iso kuplaisia vesiä. Tämä helpottaa veden nauttimista sekä sen yhdistämistä erilaisiin ruokiin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä kylmempää vesi on, sitä kapeampaa on sen makuaistimus, ja taas lämpimämpänä se on makurikkaampaa. Italian Sommelier-yhdistys on manuaalissaan todennut että ”Maistaminen on älyllistä toimintaa joka vaatii lahjoja, valmistautumista sekä hyvää muistia.” Toki tässä yhteydessä puhutaan viinistä mutta samat periaatteet toimivat vedenkin kanssa. Sama manuaali toteaa että "teknikolle maistaminen voi olla vaikea ja vakava asia, mutta samalla kiehtova kokemus. Joka kerta kun kuluttaja lähestyy viiniä, ruoan yhteydessä tai osana sosiaalista tapahtumaa voi hetkestä tulla tilaisuus maistamiseen vaikka vain omaksi nautinnoksi. Ei ole mitään väärää siinä, että nauttii vetensä haluamassaan lämpötilassa; vaikka ahtojäillä jääkylmänä, mutta mikäli tarjoilulämpötilaan kiinnitetään huomiota voi kokemuksesta tulla paljon nautinnollisempi.

Vesien tyypitys

Voimakkaasti kuplivat vedet

Vesiä joilla on runsas kuplivuus ja voimakkaat, isot kuplat. Näissä vesissä on voimakas hiilihappopitoisuus ja niitä edustavat esimerkiksi sellaiset merkit kuten Perriere, Ty Nant, Calistoga,

Suositeltava tarjoilulämpötila: 17°C

Esimerkkejä: Perrier, Ty Nant, Calistoga, ...

Klassiset kuplavedet

Klassisissa kuplavesissä kuplat vaihtelevat keskikokoisista pieniin ja kuplivuus on hillitympää. Näitä keveämpiä vesiä edustavat sellaiset tunnett merkit kuten Vissy, Appolinaris, Gerolsteiner, San Pellegrino, ...

Suositeltava tarjoilulämpötila: 16°C

Esimerkkejä: Appolinaris, Gerolsteiner, San Pellegrino, ..

Kevyet kuplavedet

Nämäkin vedet ovat kuplivia vesiä, mutta niiden kuplat ovat pienempiä ja hillitympiä kuin klassissa vesissä. Kaiken kaikkiaan nämä vedet ovat keveimpiä kuplavesiä. Näitä edustavat sellaiset merkit kuten Vssy Novelle, Sole, Galvanina, Ramlosa, Blu, ...

Suositeltava tarjoilulämpötila: 14°C

Esimerkkejä: Sole, Galvanina, Ramlosa, Blu, ...

Keveästi kuohuvat vedet

Vedet joissa on hieno tasapaino on usein myös hyvin pienet kuplat. Joissain tilanteissa nämä vedet kadottavat kuplansa melkein heti ja niistä tulee kuplattomia. Tässä luokassa ei ole montaa merkkiä – ja ne kuuluvatkin yleensä kalliimpien merkkien joukkoon. Tätä vesityyppiä edustavat merkit kuten Badoit, Voss, Highland spring, Hildon, ...

Suositeltava tarjoilulämpötila: 13°C

Esimerkkejä: Badoit, Voss, Highland spring, Hildon,...

Kuplattomat vedet

Kuplattomat vedet voidaan erottaa toisistaan vain oman luontaisen makunsa kautta ja juuri tämä makuero muokkaakin veden merkin. Toisin sanoen "yksilölliset" erot ja valmistustavat erottavat nämä vedet "kivennäisvesiin", "tislattuihin vesiin" tai "lähdevesiin".

Suositeltava tarjoilulämpötila: 12°C

Esimerkkejä: Solina

Viinikoulu: Sommelier Petri Pellinen