Vastuunjaon periaatteet ovat toistuva puheen- ja usein myös kiistanaihe taloyhtiöissä. Lähtökohdat vastuun määrittämiselle antaa asunto-osakeyhtiölaki. Sitä selventää Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Marina Furuhjelm:
"Vahingon sattuessa arvioidaan, kenen vastuulla se asunto-osakeyhtiölain mukaan on: vastaako siitä taloyhtiö vai osakkeen omistaja. Asunto-osakeyhtiölaissahan meillä on karkea jako, jonka mukaan yhtiö vastaa kaikista rakenteellisista vaurioista ja osakas ainoastaan pintamateriaaleista.
Taloyhtiön vastuulla ovat esimerkiksi kosteus- ja vesivauriot. Jos vettä pääsee rakenteisiin, sillä on velvollisuus korjata ja kuivattaa kaikki rakenteet. Jos vesieriste pettää, yhtiöllä on velvollisuus paitsi korjata rakenteet, myös palauttaa huoneisto alkuperäiseen tasoon myös pintamateriaalien osalta.
Yksi tyypillisimpiä vahinkoja on se, kun jätetään astianpesukone tai pesukone päälle ja lähdetään käymään kaupassa - ja jokin paikka pettää. Pesukoneitahan ei saa pitää päällä, jos ei itse ole kotona niitä valvomassa. Silloin vahinko katsotaan selkeästi huolimattomuudesta johtuvaksi."
Monelta turhalta riidalta vältytään, jos taloyhtiö hyväksyy yhtiökokouksessaan vastuunjakoperiaatteekseen Suomen Kiinteistöliiton laatiman vastuunjakotaulukon. Se on syytä jakaa jokaiselle osakkaalle.
Vastuusuhteisiin tulee vaikeuskerrointa lisää, kun asunnossa asuu vuokralainen eikä sen omistaja. Tällöinkin ratkaisevaa on tietysti se, mistä syystä ja kenen toiminnasta - tai toimimattomuudesta - vahinko on aiheutunut.
"Jos vuokralainen aiheuttaa vahingon, hän vastaa siitä ja kaikista sen korjaamisen aiheuttamista kustannuksista. Yhtiö voi periä kustannukset vuokralaiselta mutta ei vuokranantajalta. Hänhän ei ole vahinkoa aiheuttanut. Korvausvelvollinen on nimenomaan vahingon aiheuttaja.