Vankilasta vapautunut mies viilsi ystäväänsä kaulasta – vai viilsikö?

Onko Riku syyllinen vai syytön? Mistä rikoksesta oli kyse? Ja mikä on sopiva rangaistus? MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä käy jutussa läpi tuoreen Espoon käräjäoikeuden päätöksen ja lukijat voivat päättää itse, mitä mieltä ovat. Lopussa kerrotaan mihin ratkaisuun oikeus päätyi ja millä perusteilla.

Mikon kertomus

Mikko muisti tv-ohjelman. Se oli Avara luonto, joka oli alkanut 18.40 aikaan. Oikeuden päätöksestä ei asia selviä, mutta 12. elokuuta esitettiin toinen osa Kanadan villiä luontoa kuvaavasta dokumenttisarjasta.

Parikymppinen Mikko ei jaksanut katsoa lohien nousua jokiin, vaan nukahti kesken kaiken sohvalle.

Lauantai oli mennyt krapulaa potiessa kotona Espoon keskuksessa. Kavereita oli poikennut päivän mittaan.

Siellä kävi myös parikymppinen Riku, suurin piirtein saman ikäisen Mikon hyvä ystävä muutaman vuoden takaa. Riitoja heillä ei ollut, joskin välejä oli aiemmin Mikon kertoman mukaan hiertänyt jokin vasikointijuttu. Riku oli esittänyt epäilyjä, mutta asia oli sovittu. Mikko ei ollut mitään vasikoinut.

Mikko käytti aika ajoin amfetamiinia, mutta pääasiallinen päihde oli alkoholi.

Kaverukset olivat jutelleet niitä näitä, ja parvekkeella oli käyty tupakalla. Mikon toinen kaveri Saku nukkui makuuhuoneessa.

Kesken Avaran luonnon Mikko nukahti sohvalle. Oikeudessa hän kertoi, että unet olivat hyviä. Ei painajaisia.

Seuraava Mikon muistikuva oli se, että hänen kurkkuaan viilletään auki. Mikko havahtui hereille ja kiepsahti lattialle. Puukoniskuja tuli kaksi. Toinen osui käsivarteen ja toinen teki pienen haavan rinnan alueelle. Puukkoa hän ei osannut kuvailla.

Mikko pakeni kylpyhuoneeseen ja soitti hätäkeskukseen. Saku ja Riku poistuivat asunnosta.

Puhelun aikana hätäkeskuksen päivystäjä tivasi useaan otteeseen tekijän nimeä, mutta Mikko ei sitä kertonut.

Vasta paikalle tulleelle poliisille Mikko nimesi Rikun puukottajaksi. Hän kuitenkin valehteli, että kämpällä oli ollut paljon porukkaa.

Mikon kaulassa oli kaksi viiltohaavaa. Toinen oli noin kymmenen senttiä pitkä kaulan keskitasolla henkitorven oikealta sivulta vasemmalle sivulle. Se oli melko pinnallinen, mutta edellytti ompeleita. Toiseen, palkeenkielen muotoiseen riitti liimalaastari. Lääkärissä oli lisäksi kirjattu Mikon kertoneen amfetamiinin käytöstä pari päivää sitten.

Mikon mukaan hänen pääasialliset vammansa olivat henkisiä, koska hän ei ymmärtänyt, miksi ystävä teki tällaista.

Rikun kertomus

Riku sai jutussa syytteen törkeästä pahoinpitelystä. Mikko vaati rangaistusta ankarammasta tapon yrityksestä.

Riku oli vapautunut vankilasta kolme päivää aiemmin. Hän oli saanut tammikuussa 2 v 1 kk vankeustuomion mm. törkeästä pahoinpitelystä ja ryöstöstä. Aiempaakin taustaa oli nuoresta iästä huolimatta. Tätä tuoreinta hän oli lähtenyt tammikuussa suorittamaan, ja kun kyse oli nuoresta tekijästä, vankilassa istuttiin kolmasosa.

Riku oli vapautunut keskiviikkona 9. elokuuta.

Riku kiisti rikoksen ja sanoi tavanneensa Mikon viimeksi tammikuussa 2017 ennen kuin meni vankilaan. Aineita oli kyllä käytetty Mikon kanssa aikaisemmin.

Rikun mukaan hän ei ollut käynyt Mikon asunnossa. Vapautumista hän oli juhlinut pari päivää, muun muassa ravintola Kannunkulmassa. Lauantaina hän oli käynyt kauppakeskus Entressessä ja kavereidensa luona Leppävaarassa.

Kotiinsa hän oli mennyt 17-18 aikoihin, eikä ollut poistunut sieltä kuin korkeintaan tupakalle muutaman minuutin ajaksi. Rikun koti sijaitsi parinsadan metrin päässä Mikon asunnosta.

Jutun ainoa varsinainen todiste löytyi kotonaan olleen Rikun yllä olleiden housujen etupuolen kauluksesta ja oikean etutaskun kohdalta. Siinä oli verta, joka täsmäsi Mikon dna:han.

Riku kertoi oikeudessa, että se oli roiskunut hänen housuihinsa tammikuussa, kun he olivat Mikon kanssa käyttäneet aineita suonensisäisesti.

Täysin poissuljettua ei ollut sekään, että he olisivat Mikon kanssa käyttäneet aineita paria päivää ennen tekoa. Rikulla oli mennyt lujaa, eivätkä muistikuvat vapautumisen jälkeisistä päivistä olleet selkeät.

Kun poliisi oli kysynyt housujen verestä ensi kertaa kuulusteluissa, Riku ei ollut tiennyt verestä lainkaan. Kun kolmannessa kuulustelussa Rikulle kerrottiin, että kyse oli Mikon dna:sta, niin silloin hän esitti ensimmäisen kerran pohdinnan yhteisestä huumeidenkäytöstä.

Mitään riitaa ei Mikon kanssa ei ollut vanhaa kärhämää lukuun ottamatta. Silloinkaan ei kyse ollut Rikun mukaan vasikoinnista. Riku ei osannut sanoa olisiko Mikolla nyt jotain häntä vastaan.

Riku oli lauantaina tekoaikaan metamfetamiinin ja amfetamiinin vaikutuksen alaisena.

Todistaja Tiina

Todistajana salissa kuultu Tiina kertoi menneensä asuntoon yhdessä Jonin kanssa. Hän muisteli, että kyse oli iltapäivästä. Vierailua oli edeltänyt muutaman päivän kaljoittelu. Tiina mukaan asunnolla oli tupakoitu ja pian Mikko valitteli väsymystään ja meni nukkumaan.

Kun Joni ja Tiina olivat lähdössä, asunnolle tuli 20-30-vuotias Rikke, joka jäi kämppään, kun Tiina ja Joni lähtivät. Tiina ei tiennyt Riken oikeaa nimeä.

Oikeussalissa Tiinalta kysyttiin oliko tämä hänen asunnossa näkemänsä Rikke paikalla. Tiina silmäili salia, eikä tunnistanut Rikua Rikeksi.

Rikun äiti Minna

Minna kertoi Rikun olleen kotona, kun hän tuli sinne 17-18 aikaan. Riku oli ollut koko illan kotona ja poistunut korkeitaan vartiksi tupakalle ulos. Tarkemmin kelloa äiti ei ollut katsellut.

Poliisit tulivat, kun yleisurheilun MM-kisojen keihäsfinaali oli alkamassa kello 21 aikaan.

Rikun äidin koti oli noin 200 metrin päässä Mikon kodista.

Mikko selvitti lisää

Oikeudessa Mikolta kysyttiin miksei hän ollut heti hätäkeskuspuhelussa nimennyt Rikua tekijäksi. Syy oli Mikon mukaan se, ettei hän halunnut Rikulle vaikeuksia. Nyt hän oli varma, että tekijä oli Riku.

Mikko piti mahdottomana, että hänen piikittäessään huumeita verta roiskuisi ympäriinsä. Mikko kertoi, että jos hän piikittää itseään, hän tekee sen vessassa yksin ja kyynärtaipeessa olevaan isoon suoneen. Toki hän piti mahdollisena, että päihtyneenä piikitystilanteessa voidaan olla lähekkäin.

Mikon tapana oli kuitenkin huuhdella neula heti käytön jälkeen, eikä roiskutella verta mihinkään.

Mikon mukaan Riku oli käynyt pari päivää aiemmin hänen luonaan, mutta hän ei muistanut, oliko hän itse käyttänyt silloin aineita.

Tekoiltana Mikko oli nähnyt Rikun kädessä puukon, mutta hän ei tiennyt miksi Riku sitä esitteli.

Mikko oli edelleen hämmästynyt siitä, miksi ystävä tekee tällaista.

puukotus nukkuva mies 2
Colourbox

Tässä olivat faktat oikeussalista. Niiden perusteella pitäisi päättää onko Riku syyllinen ja mihin rikokseen? Ja jos on, niin mikä on rangaistus?

Aluksi on kuitenkin päätettävä onko Riku syyllinen.


Miten oikeus ratkaisi asian?

Riidatonta oli se, että Mikko oli saanut vammat kaulaansa, ja että Rikun housuissa oli Mikon verta. Dna:ssa ei ole aikaleimaa, joten sen jättämisaikaa ei pystytty päättelemään itse näytteestä.

Oikeus ei pitänyt täysin poissuljettuna sitä, että verta voisi siirtyä Mikon neulasta Rikun housuihin. Mikko oli kertonut lääkärissä käyttäneensä amfetamiinia kaksi päivää aiemmin ja Rikun saattoi olla paikalla.

Teoriassa veren siirtyminen voisi olla mahdollista, oikeus mietti. Toisaalta veren päätyminen juuri toisen housun kaulukseen ja sepaluksen kohdalle vaikutti erikoiselta. Neulan pistohaavasta ei yleisen tietämyksen mukaan veri roisku.

Rikun kertomus yhteisestä huumeidenkäytöstä epäilytti. Miksei hän kertonut siitä kuulusteluissa jo ennen kuin poliisi kertoi housujen veren sisältävän Mikon dna:ta?

Rikun selitys ei poissulkenut sitä, että veri olisi voinut roiskua puukotuksen yhteydessä, kun ilmeisesti jonkinlaista kamppailua oli Mikon heräämisen jälkeen ollut. Oikeus piti tätä uskottavampana vaihtoehtona.

Rikun kertomus epäilytti. Hän oli kiistänyt käyneensä asunnolla lainkaan.

Oikeus kuitenkin totesi uhrin olleen täysin varma Rikusta ja myös todistaja Tiina oli kertonut Rikestä. Tiina ei ollut tunnistanut Rikkeä oikeussalissa, mutta käräjäoikeus oli saanut vaikutelman, ettei Tiina halunnutkaan tunnistaa Rikkeä syystä tai toisesta.

Äidin kertomuksesta oikeus totesi, että Riku oli voinut käydä parinsadan metrin päässä Mikon asunnolla ilman, että äiti olisi siihen kiinnittänyt huomiota, koska hän ei kertomansa mukaan katsellut kelloa.

Käräjäoikeus päätyi siihen, että Mikon ja Tiinan kertomusten perusteella Riku oli ollut asunnolla, vaikka hän oli sen tiukasti kiistänyt. Ja jos Riku ei ollut tekijä, niin miksi hän kiistäisi jyrkästi käyneensä asunnolla?

Oikeus pohti myös sitä miksi Riku olisi viiltänyt Mikkoa. Mitään syytä kumpikaan ei kertonut, mikä puolsi Rikun syyttömyyttä. Toisaalta Mikon kertomus tekijästä oli vakuuttava, eikä hänellä ollut mitään syytä osoittaa Rikua tekijäksi, ellei Riku sitä todella tehnyt.

Oikeuden mukaan Mikko oli kyennyt salissa selittämään uskottavasti sen, miksei hän heti hätäkeskuspäivystäjälle nimennyt tekijää.

Oikeus katsoi, että jutussa oli riittävästi ja luotettavasti selvitetty, että Riku oli Mikon asunnolla ja syyllistyi tekoon.

Käräjäoikeuden piti siis vielä pohtia, mistä rikoksesta oli kyse. Syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä pahoinpitelystä ja Mikko tapon yrityksestä. Oikeus voisi päätyä muuhunkin rikosnimikkeeseen.

Oikeus ei ole sidottu syyttäjän tai asianomistajien vaatimiin rikosnimikkeisiin, vaan voi katsoa teon muuksikin rikokseksi. Tässä tapauksessa lievin vaihtoehto olisi pahoinpitely ja ankarin murhan yritys.

Pahoinpitelyssä aiheutetaan toisen terveydelle vamma. Jotta teko olisi törkeä pahoinpitely, niin vamman pitää olla vaikea, teko erityisen raaka tai julma tai on käytettävä esimerkiksi teräasetta. Törkeän pahoinpitelyn pitää olla kuitenkin kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Tapon yrityksessä pitää olla tarkoitus tappaa tai vähintään on ymmärrettävä, että teko voi johtaa toisen kuolemaan. Murhan yrityksessä vaaditaan sitten esimerkiksi vakaata harkintaa ja sen pitää olla niin ikään törkeä teko.


Näin oikeus asian pohti: 

Kun Riku oli kiistänyt olleensa ylipäätään paikalla, niin häneltä ei voitu saada selvitystä motiivista. Tahallisuus on ratkaisevaa törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen välillä.

Oikeus päätteli, että jos Riku olisi halunnut tappaa Mikon, niin siihen hänellä oli mahdollisuus, koska Mikko nukkui viiltelyn alkaessa.

Lääkärintodistuksessa oli kuvattu viiltoja varsin pinnallisiksi, mutta kaulalla on kuitenkin kaulavaltio ja muita suonia. Olisiko Rikun pitänyt ymmärtää, että viilto voi tappaa? Sekin riittää tuomioon tapon yrityksestä.

Vaikka Riku oli tekoaikaan huumeiden vaikutuksen alaisena, niin oikeus katsoi, ettei Rikun ole tullut pitää Mikon kuolemaa varsin todennäköisenä seurauksena viilloista.

Oikeuden mukaan Rikulla ei ollut nimenomaista tappamistarkoitusta edes heräämisen jälkeisissä iskuissa.

Mutta kun tekovälineenä oli puukko ja kun viillot tehtiin nukkuvaan henkilöön, niin oikeus piti tekoa törkeänä pahoinpitelynä.

Seuraavaksi oikeuden piti pohtia rangaistusta. Käräjäoikeus oli siis päätynyt siihen, että Riku oli syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn, josta voidaan tuomita 1-10 vuotta vankeutta.

Syyttäjä vaati koventamisperusteen käyttämistä ja jäännösrangaistuksen tuomitsemista, koska Riku oli hänen mielestään tehnyt uuden rikoksen pian vankilasta vapautumisensa jälkeen.

Törkeästä pahoinpitelystä tuomitaan tilastojen mukaan keskimäärin noin kaksi vuotta vankeutta ja noin puolet selviää ehdollisella vankeudella.

Yli kahden vuoden tuomiota ei voi langettaa ehdollisena.



Näin oikeus pohti:

Oikeus päätyi heti alkuun siihen, että Rikun aiempi vakava rikollisuus sulki ehdollisen vankeuden pois. Itse asiassa syyttäjä oli vaatinut sen perusteella koventamisperusteen soveltamista.

Riku oli syyllistynyt tekoon heti vankilasta vapauduttuaan, joten oikeus päätti koventaa rangaistusta.

Teko oli lähellä tapon yritystä, joten oikeus päätyi 2 v 6 kk vankeustuomioon, jossa koventamisperusteen osuus oli 3 kk.

Kun Riku oli vielä syyllistynyt tekoon ehdonalaisessa, syyttäjä vaati jäännösrangaistuksen tuomitsemista. Jäännösrangaistus on se, joka jää suorittamatta, kun vanki pääsee ehdonalaiseen.

Sitä Rikulla oli jäljellä 507 päivää eli noin vuosi ja viisi kuukautta, koska Riku alle 21-vuotiaana istui aiemmasta reilun kahden vuoden tuomiostaan kolmasosan.

Vakiintuneen tulkinnan mukaan oikeus otti siitä kolmasosan ja pidensi Rikun rangaistusta vielä 5 kk 15 pv.

Näin ollen Rikun rangaistus oli kaikkinensa 2 v 11 kk 15 pv. Hänet päätettiin pitää edelleen vangittuna.

Mikko ei vaatinut korvauksia, joten sellaisia ei tuomittu.

Henkilöiden nimet jutussa on muutettu.

Lue myös:

    Uusimmat