Hämeenlinnan vankilanjohtaja Tuomo Kärjenmäki haluaisi suomalaisille vangeille pakollisen terapiahoidon ennen vapauttamista. Joissakin maissa vankien on käytävä terapiassa, esimerkiksi vihanhallintakurssilla, väkivaltaohjelmassa tai seksuaalirikollisille tarkoitetussa ohjelmassa ennen kuin vapaus koittaa. Suomessa osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
- Nykyisen lainsäädännön mukaan ketään ei voida pakottaa ohjelmaan mukaan, eikä osallistuminen vaikuta mitenkään vankilasta poispääsyyn. Terapiaohjelmaan osallistuminen pitäisi ehdottomasti saada pakolliseksi myös Suomessa, Kärjenmäki sanoo.
Vaarallisinkin vanki vapautuu joskus, sillä Suomessa ei ketään ole pidetty vangittuna loppuikäänsä. Kärjenmäki kertoo, että vankilassaolokertojen määrä kasvattaa riskiä sortua uusiin rikoksiin:
- Se on yksilöstä kiinni, haluaako pysyä erossa päihteistä ja minkälaiseen seuraan joutuu. Ei vankila paranna tai huononna, itsestä pitää lähteä halu että nyt riitti.
Vuosittain vapautuu vain muutama vanki, joka siirretään suoraan valtion mielisairaalaan. Vankilassa yritetään luoda verkostoja, mutta ongelmana on terveydenhuollon ja vankilan nivouttaminen yhteen. Yhteiskunnan valmiudessa ottaa vaarallinen, mielenterveysongelmista kärsivä vanki huostaan on Kärjenmäen mukaan paljon kehittämistä.
Helmikuussa elinkautisesta vankeustuomiosta vapautettu Nikita Fouganthine jäi tänään kiinni ajokortitta ajosta. Yksittäisen vangin asioihin Kärjenmäki ei voi ottaa kantaa salassapitoasioiden takia. Vankilanjohtaja painottaa, että Fouganthinen sopeutuminen yhteiskuntaan ei tule olemaan helppoa julkisuuden ja monien vankilassaolokertojen vuoksi.
- Jokaisella on mahdollisuus, se on siitä kiinni, mitä on korvien välissä, Kärjenmäki summaa.