Vankien väliset väkivaltatapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina.
Vankiterveydenhuollon tietojen mukaan viime vuonna kirjattiin yhteensä 94 vankien välistä väkivaltatapausta. Vuonna 2014 tapauksia oli 90 ja vuonna 2013 yhteensä 55.
Tilasto sisältää terveydenhuollolle ilmoitetut tai sen omat havainnot väkivallasta. Tämän vuoksi kaikki väkivalta ei tule ilmi, sillä vangit eivät eri syistä kerro kaikesta kokemastaan väkivallasta.
Vangeilta takavarikoitujen teräaseiden määrä on taas pysynyt tasaisena. Viime vuonna teräaselöytöjä tehtiin 154, mikä on 11 vähemmän kuin toissa vuonna.
Taustalla päihteet ja ulkomaalaisvangit
Rikosseuraamuslaitoksen ylitarkastaja Ari Juuti kertoo, että väkivallan kasvuun liittyy monia syitä. Hän uskoo esimerkiksi, että 2000-luvun alun lisääntyneen väkivallan taustalla oli vankimäärän nopea kasvu.
– Vankiloiden yliasutus ja ahtaus vaikuttavat väkivaltatapausten määrään, hän kertoo.
Nyt vankimäärä on kuitenkin laskenut, joten viimeaikaisen kasvun taustalla on muita syitä.
Juuti uskoo, että päihdeongelmat ovat merkittävä syy kasvaneiden lukujen taustalla. Päihteiden käyttö vankiloissa on lisääntynyt.
– Se näkyy sekä päihdelöydöksissä että positiivissa päihdetesteissä. Päihdeongelmat ovat vankiloissa suuri ongelma, ja siihen pyritään vaikuttamaan päihdekuntoutuksen, päihdevalvonnan ja tarkastustoiminnan keinoin, hän kertoo.
Toinen lukuihin vaikuttava tekijä on kasvanut ulkomaalaisvankien määrä, mikä aiheuttaa jännitteitä sekä kantasuomalais- että ulkomaalaisvankien välillä. Näitä ongelmia ratkaistaan muun muassa sijoittelutoiminnalla, jolla pyritään sijoittamaan vanki mahdollisimman turvallisiin oloihin.
Väkivaltaa aiheuttamat muun muassa huumekauppa, velkojen perintä ja siviilistä jääneet kaunat. Joskus joku vanki saattaa myös syyllistyä pahoinpitelyyn, joka on tilattu joko toisesta vangin tai siviilissä olevan henkilön taholta.
– Vankiloissa syyllistytään väkivaltaan samanlaisista syistä kuin vankilan ulkopuolellakin, Juuti kertoo.
Henkilökuntaa ei riitä vahtimaan vankeja
Yhdeksi syyksi väkivallan taustalla Juuti nimeää myös henkilökuntapulan. Juutin mukaan osastoilla ei ole aina riittävästi henkilökuntaa valvomaan vankeja.
– Taustalla on valtion tuottavuusohjelma ja meidän määrärahat. Henkilötyövuosia on vähennetty, ja joskus henkilökuntaa on täytynyt vähentää vähäisten määrärahojen vuoksi enemmän kuin tuottavuusohjelmassa on vaadittu. Henkilöstökulut ovat yli puolet kuluistamme, eikä seinistä voida säästää kovin nopeasti, vaikka sitäkin on tehty, Juuti kertoo.
Henkilöstöpula näkyy selkeästi siinä, ettei vangeille voida järjestää riittävästi toimintaa, koska ei ole henkilökuntaa sitä toteuttamaan ja valvomaan. Jos vangit joutuvat makaamaan toimettomina selleissään, aiheuttaa se herkästi levottomuutta ja turhautumista.
– Vangeille on tarjolla erilaista toimintaa, kuten kuntouttavaa toimintaa, työtoimintaa, opiskelua ja erilaista vapaa-ajan toimintaa. Vangit aktivoituvat muiden vankien ja henkilökunnan kanssa ja pystyvät toimimaan sovussa. Jos vangit joutuisivat olemaan toimettomina, olisi väkivaltaa enemmän, Juuti kertoo.
Luvut alhaiset vankimäärään nähden
Juuti kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on vankilassa joka päivä yli 3000 vankia, joista noin puolet on tuomittu väkivaltarikollisuudesta. Kun tähän lisätään se seikka, että suurella osalla heistä on jonkinlainen päihdeongelma tai riippuvuus, ovat väkivaltaluvut siihen nähden huomattavan alhaiset.
– Toki jokainen tapaus on liikaa. Havaitut tapaukset ilmoitetaan poliisille, joka tutkii ne.
Vankiloissa on käytössä kurinpitomenettely rikoksiin, joista ei olisi oikeudessa odotettavissa sakkoa kovempaa rangaistusta. Väkivaltatapauksista näitä ovat lievät teot. Loput tapauksista tutkii poliisi.