Elämä on kulkenut siihen suuntaan, että on aika ryhtyä rakentamaan uutta omakotitaloa. Aira Samulin haluaa asua omassa kodissaan viimeiseen asti.
Hyrsylän mutkana tunnettiin alun perin Suomen talvisotaa edeltäneen ajan itärajassa ollut outo, sienen tavoin itään pullistuva mutka Suojärven pitäjässä. Talvisodan sytyttyä puna-armeija saarsi mutkan ja siirsi sen asukkaat vankileirille. Välirauhan teon jälkeen huomattava osa heistä jäi palaamatta.
Tapahtuma jätti lähtemättömät jäljet Aira Samulinin mieleen – ymmärrettävistä syistä:
– Isäni oli saanut sinne komennuksen sotilastehtäviin ja siellä minä sitten synnyin ortodoksisuuden, itkuvirsien ja Karjalan kielen pariin. Kylä asukkaineen jäi sotavangeiksi. Yli tuhannesta ihmisestä kuoli toista sataa.
Samulin muistaa selvästi vanhukset:
– Ne mummot olivat ihania! Kun he jäivät vangiksi, luulin että kaikilta lähtee henki… onneksi tuli välirauha ja he pääsivät takaisin.
Sitten huomattavasti lännempää löytyi yllättäen Hyrsylä-niminen kylä, joka on esiintynyt jo keskiajan kartoissa.
– Tuntui että tähtiin on kirjoitettu, että kun sain syntyä Hyrsylässä niin ihanien ihmisten huomaan, on tehtävä heille palvelus - monumentti niille ihmisille, jotka kärsivät sotavankeudesta. Siksi päätin rakentaa karjalaisen talon, joka edustaa lähes 1000 vuotta vanhaa rakennuskulttuuria.
Vanhuudenkoti on kuin lapsuudenkoti
Nyt on elämä kulkenut sitten siihen suuntaan, että on aika ryhtyä rakentamaan uutta omakotitaloa. Omakotitalon rakentaminenhan mielletään usein nuorten perheiden asiaksi - tehdään lapsia ja tarvitaan lisää tilaa. Samulin on kuitenkin kiertänyt paljon vanhainkodeissa ja todennut, että moni haluaisi mieluummin asua omassa kodissaan viimeiseen asti.
– Siellä hoidetaan vanhukset hyvin ja he viihtyvät, mutta tarvitaan myös vaihtoehto. Heidän mielipidettään tulisi kysyä vaikka silloin, kun lapset lähtevät maailmalle. Silloin voitaisiin rakentaa vanhuudenkoti ottaen huomioon se, että siellä tullaan asumaan loppuun saakka: kaikki mahdollisuudet, ei kynnyksiä tai portaita, pääsee liikkumaan rollaattorilla ja pyörätuolilla.
– Tuli mieleen, että minun on tehtävä talo, joka on ihana esimerkki muille, mutta joka voi olla myös itselleni tarpeellinen koska hyvänsä - olen jo sentään 81! Samulin huudahtaa.
– Sana vanhuudenkoti on minusta terminä hyvin tärkeä, sanoo psykologi, Suomen mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, itsekin jo eläkkeellä.
– Siinä on vähän samoja elementtejä kuin lapsuudenkodissa: lämpöä, puhtautta, ruokaa, lääkettä jos tarvitaan… ja ennen kaikkea läsnäoloa. Viimeksi mainitussa onkin suurin puute, sillä meillä on henkilökuntapula.
Lahti muistuttaa kuitenkin, etteivät vanhukset suinkaan tarvitse ylettömästi ohjelmaa:
– Eihän kukaan omassa kodissaan asuvakaan ole joka ilta menossa konserttiin tai vastaavaan. Pikemminkin pitäisi olla erityyppistä virikettä, arkiseen toimintaan osallistumista kuten vaikkapa ruoan valmisteluun.
Lähtökohtana esteettömyys
Aira Samulinin talossa on otettu vanhenemisen aiheuttamat reunaehdot hyvin huomioon. Talo on yksikerroksinen, valkoinen puutalo, johon johtavat sekä tavanomaiset portaat että luiska rollaattorin tai pyörätuolin avulla liikkuvalle. Talon toimittavan Lapponia House Oy:n toimitusjohtaja Tero Lahtinen pitää hanketta tavattoman kiinnostavana.
– Tämä on hyvin mielenkiintoinen tapa opiskella niitä asioita, jotka pitää ottaa huomioon kun tehdään talo, jonka lähtökohtana on vanhuudenkoti. Kuinka se vaikuttaa kokonaisuuteen, tilaratkaisuihin, sisustukseen ja talotekniikkaan.
Esteettömyys on suunnittelun lähtökohta ja sen mukaisesti tasoerot tehdään niin pieniksi kuin mahdollista. Ovien leveyden on riitettävä ja keittiösuunnittelussa ja pesuhuoneessa otetaan huomioon, että siellä pystytään toimimaan pyörätuolista tai apulaisten kanssa.
Lukemattomat yksityiskohdat on mietittävä uudelleen – esimerkiksi riittävätkö pistorasiat ja ettei pitkin lattioita kulje vaarallisia jatkojohtoja.
Vieressä sijaitsevan karjalaistalon saunasta tehdään uuden talon valmistuttua kylpylä, jonne pääsee uuden talon takaa rollaattorilla. Myös uudessa talossa luukunta on keskeisessä osassa: sinne tulee vastavirta-allas ja pienimuotoinen kuntosali – ja tietenkin tanssisali.
Myös tanssisalissa on otettu huomioon kypsä ikä, sillä sen lattia säästää polvia. Isoon tupakeittiöön luo tunnelmaa takka. Isomman makuuhuoneen yhteydessä on todella reilun kokoinen vaatetila ja pienemmän on ajateltu soveltuvan esimerkiksi hoitajan käyttöön.
– Tavoitteena on uuden konseptin ja tuotteen luominen tämän hankkeen kuluessa, Lahtinen tähdentää.
– Olemme alkuvaiheessa ja meillä on vielä paljon opittavaa matkan varrella. Seuraamme mielenkiinnolla, millaista kiinnostusta tällaiselle tuotteelle on. On aivan mahdollista, että se tullaan lanseeraamaan kokonaisvaltaisempana tuotteena.
Lisätietoja:
www.lapponiahouse.com