Ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden kielitaito ei ole riittävä, kertoo tuore väitöstutkimus. Hoitotilanteessa saattaa puutteellisen kielitaidon takia ilmetä riskejä. Kielitaitovaatimuksia tulisi korottaa jo lääkäreiden rekrytointivaiheessa. Lääkäreiden pätevyyttä valvova Valvira puoltaa myös vaatimusten tiukentamista.
Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden kielitaidossa on puutteita. Tähän ovat syynä kielitaitovaatimukset, joita pidetään ammattiin nähden liian alhaisina. Asia käy ilmi tutkija Maija Tervolan syksyllä ilmestyvästä väitöskirjasta.
– Vaikka näitä henkilöitä olisi vähänkin. niin sitten ongelmat tulevat näkyviin ja aiheuttavat riskejä, Tervola kertoo.
Tervolan mukaan kielitaito-ongelmat aiheuttavat lähinnä läheltä piti -tilanteita. Jos muuta haittaa aiheutuu, niin sitten jotain muutakin on hänen mukaansa mennyt pieleen.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pyrkii pitämään huolen kielikriiteerin täyttymisestä. Valviran osastojohtajan Jussi Holmanlahden mukaan he edellyttävät lääkäreiltä riittävää kielitaitoa.
– Kielitaito pyritään varmistamaan monessa vaiheessa, mutta viime kädessä se on työnantajan vastuulla, Holmanlahti toteaa.
Suomessa työskentelee noin 1800 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa lääkäriä
Tällä hetkellä kielitaidon minimivaatimus on sama, kuin kansalaisuushakemuksessa. Valvira ehdottaa vaatimusten koventamista.
– Valvirakin on ehdottanut vaatimusten tiukentamista ja kirjaamista lakiin. Mutta sitäkin tärkeämpää on ammatillisen kielikoulutuksen järjestäminen. Se auttaisi erityissanaston haltuun ottamisessa, Holmanlahti mainitsee.
Valviran viimeisimpien lukujen mukaan Suomessa työskentelee noin 1800 muuta, kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa lääkäriä, joka on noin yhdeksän prosenttia koko ammattikunnasta.
Tutkimuksen tehnyt Maija Tervola vaatii myös korkeampaa kielellistä lähtötasoa.
– Lisäksi maahanmuuttajia tulisi tukea ja neuvoa työyhteisössä. Se saattaa tuntua raskaalta, mutta kantaa lopulta hedelmää, Tervola päättää.