Ekonomisti yhteiskuntasopimuksesta: Piristää taloutta viiveellä

Ministeriö julkaisi eilen karkeat laskelmat siitä, miten työmarkkinaosapuolten neuvottelutulos vaikuttaa talouteen.

Heiskasen mukaan kilpailukyvyn paraneminen kohentaa ensin vientimahdollisuuksia, leviää siitä investointeihin ja vasta sitten lisää työn kysyntää. 

Hänen mukaansa ministeriön arviossa on nähty, että työn hinnan aleneminen heijastuu suoraan työllisyyden kasvuun.

Ministeriön mukaan neuvottelutuloksen julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin 600 miljoonaa euroa.

Tavoitteesta ollaan siten jäämässä yli miljardilla eurolla. Jotta hallitusohjelmatavoitteisiin päästäisiin, pitäisi yksikkötyökustannusten alentamisen ja palkkaratkaisun parantaa julkisen talouden tasapainoa noin kahdella miljardilla eurolla mahdollisen miljardin veronkevennyksen jälkeen.

VM painotti, että laskelmiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Arviossa ei ole myöskään huomioitu paikalliseen sopimiseen ja aikuiskoulutustukeen sovittuja muutoksia eikä muutosturvan laajentamisesta yrityksille aiheutuvia kustannuksia.

VM:n arvion mukaan neuvottelutuloksen yksikkötyökustannusvaikutus on noin 3,7 prosenttia vuodesta 2019 eteenpäin ilman palkkaratkaisua. Palkkaratkaisuista riippuen vaikutus yksikkötyökustannuksiin olisi runsas neljä prosenttia.

Paketin arvellaan parantavan työllisyyttä noin 35 000 hengellä 2020-luvun alkuun mennessä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen ennen laskelmien julkistamista, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen laskelmat paketin talousvaikutuksista eroavat hieman. Sipilä totesi myös, että on jo selvää, että työmarkkinajärjestöjen kilpailukykypaketti on korvaamassa hallituksen vastaavat toimet.

Sen sijaan ehdollisia toimiaan hallitus miettii vielä.

– Eihän tämä kokonaisuus riitä siihen, että myöskin veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Paketti on vielä vajaa, ja tästä keskustelimme pitkään, Sipilä sanoi tavattuaan työmarkkinajohtajia.

Hallituspuolueet joutuvat vielä käymään neuvotteluita myös siitä, kelpaako niille työmarkkinajärjestöjen melko suurpiirteiseksi jäänyt kirjaus paikallisesta sopimisesta.