Suomessa asuvan uiguurin saamat viestit kertovat ankarasta painostuksesta. Hankkeita tulee Supon tietoon muutamia vuodessa.
Suomeen vuonna 2006 Luoteis-Kiinasta muuttanut Patiguli Kuerban pelkää Suomessa Kiinan viranomaisia.
Hänen mukaansa Kiinan suurimpaan muslimivähemmistöön uiguureihin kuuluvia seurataan ja heihin otetaan yhteyttä Suomessa säännönmukaisesti.
– Meiltäkin kysyttiin, missä sinun tyttösi on. Kiinan poliisi otti vuoden 2017 tammikuussa mieheni Kiinassa asuvaan isoveljeeni yhteyttä ja pyysi kertomaan, missä koulussa tyttäreni on, mikä on koulun osoite ja mitä me teemme Suomessa.
Lue myös: Teknologia väkivallan välineenä parisuhteessa: Kun pelko ja kontrolli ulottuvat kaikkialle – "Vainottu olo, kun mihinkään ei pääse karkuun"
Kuerban tuli Suomeen Xinjiangista eli uiguurien Itä-Turkestaniksi kutsumalta alueelta. Hänen parikymppinen tyttärensä on entinen uiguurien asioita esillä pitänyt järjestöaktiivi ja nuorisopoliitikko.
STT on myös nähnyt eräälle toiselle vuosia Suomessa asuneelle uiguurille lähetettyjä mandariinikiinaksi kirjoitettuja viestejä, joiden sisältö kertoo ankarasta painostuksesta ja seurannasta.
Viestit on lähetetty kiinalaisten suosimassa Wechat-sovelluksessa. STT ei ole pystynyt varmistamaan viestien lähettäjän henkilöllisyyttä, mutta viestien vastaanottaja epäilee niiden tulevan kiinalaisviranomaisilta.
Lue lisää: Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden
Viestiketjussa vastaanottajaa vaaditaan muun muassa ottamaan kuva itsestään kotitalonsa edessä ja lähettämään katuosoite, yhteystiedot, tiedot koulun uskonnonopetuksesta sekä siitä, onko tämä ottanut osaa järjestötoimintaan.
Lisäksi vaaditaan selvitys tuloista sekä kuvia ja tietoja muun muassa ystävistä ja kontakteista.
Eräässä viestissä pyydetään lähettämään puhelimen mallitiedot, tiedot sosiaalisen median tileistä ja imei-koodi eli matkapuhelimen laitetunnus, jolla puhelin voidaan yksilöidä ja tunnistaa verkosta.
Pysyvä ilmiö Suomessa
Suojelupoliisin mukaan pakolaisvakoilusta on tullut pysyvä ilmiö Suomessa. Supon viestintäasiantuntijan Minna Passin mukaan supon tietoon tulee säännöllisesti pakolaisvakoiluun liittyviä vieraiden valtioiden hankkeita, muutamia vuodessa.
Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan oman maan kansalaisiin kohdistettua tiedustelua ja kontrollointia ulkomailla. Tarkoitus voi olla esimerkiksi estää oman maan kansalaisia kritisoimasta kotimaansa hallitusta.
Tapaukset pysyvät Suomessa pinnan alla osin siksi, etteivät viranomaiset tiedota tapauksista. Pakolaisvakoilua ei myöskään ole kriminalisoitu Suomessa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa näin on tehty.
Lue lisäksi: Yhdysvallat ei halua Huaweita brittienkään tontille: vakoilusta epäilty teknologiajätti ei saisi olla mukana rakentamassa 5g-verkkoa
Pakolaisvakoiluksi katsottavat teot voivat kuitenkin olla jo nyt rangaistavia, sillä esimerkiksi poliittisten toimintavapauksien loukkaaminen ja salakatselu ovat Suomessa rikoksia.
– Lähtökohtaisesti nämä eivät päädy esitutkintaan, koska teko ei täytä minkään rikoksen tunnusmerkkejä. Ongelmia tuottaa myös se, että tekijä voi olla tuntematon, eikä hän oleskele Suomessa, Passi sanoo.
Tanskan viimesyksyinen suuroperaatio koski pakolaisvakoilua
Ruotsissa ilmiö on Suomea tutumpi, sillä kriminalisointi on johtanut tapausten käsittelyyn oikeuksissa.
Viimeksi maaliskuun alussa Ruotsissa vangittiin mies, jota epäillään pakolaisvakoilusta. Pakolaisvakoilusta on jaettu tuomioitakin.
Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpön ja suojelupoliisin mukaan kohteena voivat olla esimerkiksi opposition edustajat, hallituksen arvostelijat ja muut maanpaossa olevat henkilöt. Säpö on nimennyt pakolaisia vakoileviksi maiksi esimerkiksi Iranin, Venäjän ja Kiinan.
Suomen suojelupoliisi ei kommentoi yksittäisiä maita tai sitä, järjestetäänkö vakoilua diplomaattistatuksen suojissa. Passin mukaan syynä on se, että tiedot liittyvät supon operatiiviseen toimintaan.
– Yleisellä tasolla voi todeta, että samantyyppisistä asioista on Suomessakin kyse kuin muissa Pohjoismaissa, Passi kertoo.
Lue lisää: Viron suojelupoliisin entistä työntekijää epäillään vakoilusta – palkittu aiemmin vuoden työntekijänä
Yksi esimerkki pakolaisvakoilusta on Tanskan viimesyksyiseen suuroperaatioon johtanut rikosepäily. Tuolloin poliisi sulki iskun estämiseksi kaiken liikenteen Tanskan Själlannin saarelta.
Maan suojelupoliisi PET oli havainnut syyskuussa, että Iranista kotoisin oleva norjalaismies tarkkaili ja kuvasi iranilaisen Asmla-separatistijärjestön Tanskassa asuva johtajaa.
PET epäilee, että mies teki yhteistyötä Iranin tiedustelupalvelun kanssa, jota puolestaan epäillään Asmlan johtajan murhasuunnitelmasta.
Panoksena sukulaisten vapaus tai henki
Jopa miljoonan uiguurin epäillään joutuneen "koulutusleirille" Xinjiangissa. YK:n ihmisoikeuspaneeli kertoi viime kesänä, että sillä on uskottavia tietoja siitä, että miljoona etnistä uiguuria on eristetty salaisuuksien verhoamalle "internointileirille".
Pakolaisvakoilulla aiheutetaan pelkoa vakoiltaville tai heidän kotimaassa oleville läheisilleen. Tietoja voidaan käyttää kiristykseen, painostukseen tai vainoamiseen.
Tästä on kokemusta myös Helsingissä asuvalla Kuerbanilla.
– Kiinan viranomaiset olivat sanoneet, että jos mieheni isoveli ei lähetä kaikkia tietoja meistä, hänen pitää mennä vankilaan.
Lue myös: Kommentti: Suojelupoliisin myhäilevät miehet ja ripaus Nordic Noiria – näin supo muuttuu
Kuerban lähetti kaikki tiedot miehensä isoveljelle sen pelossa, että tälle tapahtuu jotakin.
– Olin ammattikoulussa. Kirjoitin koulun nimen, opettajan nimen, lasten koulun nimen ja mitä minä ja mieheni teemme täällä. Kaikki tiedot lähetettiin, ja mieheni isoveli on vapaana.
Kuerban haluaa esiintyä jutussa omalla nimellään ja kasvoillaan, koska on kertomansa mukaan saanut tarpeekseen.
Hän näytti STT:lle kuvan omasta isoveljestään ja tämän kaksikymppisestä pojasta, jotka on hänen mukaansa vangittu Kiinassa.
– Olen kuullut, että noin 30 sukulaista on joutunut vankilaan. Nyt yli kahteen vuoteen en ole voinut pitää heihin yhteyttä. Minua ei kiinnosta enää, kaikki ovat ehkä kuolleet, Kuerban sanoo ja puhkeaa itkuun.
Kriminalisointi jäi puolitiehen
Suojelupoliisi teki vuonna 2012 oikeusministeriölle aloitteen pakolaisvakoilun säätämisestä rangaistavaksi.
Tuolloin se toimitti ministeriölle taustamuistion, jossa se määritteli pakolaisvakoilun vierasta valtiota hyödyttäväksi tietojen hankinnaksi toisen henkilökohtaisista oloista tai poliittisista mielipiteistä.
Myös useat järjestöt ajoivat pakolaisvakoilun kriminalisointia.
Vakoilun kohteeksi joutunutta tai hänen läheisiään voidaan esimerkiksi vainota tai painostaa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että kartoitetaan henkilön liikkeitä, uskonnollista vakaumusta ja seksuaalista suuntautumista.
Lue vielä: Toista vuotta vangittuna Venäjällä: Norjalaiselle ex-rajavartijalle vaaditaan Venäjällä 14 vuoden tuomiota vakoilusta
Selvittelyssä pyydettiin myös lausunnot useilta viranomaisilta eduskuntavaalien alla vuonna 2015. Useiden kanta oli, että pakolaisvakoilu tulisi säätää rangaistavaksi, mutta valmistelu ei koskaan edennyt lakihankkeeksi asti.
Hallitus vaihtui, eikä rikoslakia ole tältä osin uudistettu. Supon kanta ei ole muuttunut.
– Kyse on Suomen maaperällä tapahtuvasta, vierasta valtiota hyödyttävästä ja sen harjoittamasta tiedustelutoiminnasta, jolla loukataan kansalaisten perusoikeuksiksi katsottavia kansalaisvapauksia, kuten oikeutta poliittiseen toimintaan sekä mielipiteen- ja uskonnonvapauteen. Nämä perusoikeudet ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa, Passi kertoo.
STT ei kerro viestien vastaanottajan nimeä tai tarkkoja tietoja viestien sisällöstä tai ajankohdasta tämän suojaamiseksi.