Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, että valtiontalouden kehysjärjestelmän uskottavuus on vaakalaudalla. Virasto painottaa, että valtiontalouden kehyksistä on pidettävä kiinni.
VTV huomauttaa, että hallituksen tekemät mittavat poikkeukset ja muutokset valtion menokehyksessä ulottuvat todennäköisesti koronapandemian jälkeiselle ajalle.
Hallitus luopui viime vuonna koronakriisin vuoksi kokonaan vaalikauden menokehyksestään. Tänä vuonna hallitus palasi kehyksiin, mutta niihin sisällytettiin lukuisia poikkeuksia. Lisäksi kevään puoliväliriihessä hallitus korotti kehystasoa tuleville vuosille 2022 ja 2023.
– Puoliväliriihen päätökset saattavat johtaa siihen, että kehystasosta poiketaan myöhemminkin ilman seuraamuksia eikä hallitusohjelmassa sovitusta menotasosta pidetä kiinni, sanoo VTV:n ylitarkastaja Sini Salmi tiedotteessa.
Hänen mukaansa tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu.
VTV teki tarkastuksen menokehysten toimivuudesta vuosina 2003–2020, jolloin järjestelmä on ollut käytössä nykymuodossaan.
Kehysjärjestelmä välttämätön finanssipoliittinen väline
Tarkastusvirasto pitää valtiontalouden kehysjärjestelmää välttämättömänä finanssipoliittisena välineenä. Järjestelmä on toiminut pääosin hyvin, ja siihen sitoutuminen on tärkeää myös jatkossa.
– Valtion budjetin reaaliset menot ovat kasvaneet, mutta suhteessa bruttokansantuotteeseen ne ovat pysyneet melko vakaina. Kehysjärjestelmä vaikuttaa siis rajaavan menojen kasvua, mutta järjestelmän heikkous on, ettei se huomioi menojen ja tulojen suhdetta, Salmi arvioi.Hänen mukaansa tulojen ja menojen epätasapainosta on seurannut alijäämäisiä budjetteja myös nousukaudella. Valtion velan suhde bkt:hen on kasvanut 2010-luvulla merkittävästi.