Vanha kunnon kotikonsti kenkkuilevan sähkölaitteen korjaamiseen on mojova isku tai potku. Miksi lievä väkivalta tuntuu korjaavan laitteet – ainakin hetkellisesti? Elektroniikan professori kertoo.
Vanha putkitelevisio 1980-luvulla vilkutti kuvaa käynnistyessään, mutta kunnon kopautus kylkeen palautti kuvan eheäksi. Samoin cd-soittimen ravistelu sai rakkineen rallattamaan jälleen iloisesti, ja potku vahvistimen kylkeen lopettaa turhat hurinat.
Elektroniikan professori Lauri Kettunen selittää, miksi tällainen kovakourainen tekniikka joskus toimii ja korjaa laitteen kosketushäiriöt.
– Kyse on metallipintojen välisistä kontakteista. Sähkölaitteissa on usein sähköjohtojen puristuskontakteja. Esimerkiksi ennen lampuissa käytettiin sokeripalaa, johon kuparinen sähköjohto ruuvattiin kiinni. Tällainen ruuvikontakti luo paineen metalliosien välinen, mikä puolestaan tarkoittaa, että metalliosien atomit koskettavat toisiaan. Tämä tarkoittaa galvaanista yhteyttä, mikä on perusedellytys sähkövirralle johdoissa.
Kettunen kertoo, että aikaa myöten metallit muokkautuvat ja puristuspaine pienenee. Silloin yhä harvempi atomi koskettaa pintojen välillä toisiaan, jolloin atomien välisiä kontakteja ei ole enää riittävästi.
– Laitteeseen kohdistuva isku voi heilauttaa johtoja, joka voi lisätä atomien välisiä kontakteja, jolloin sähkövirta voi taas kulkea.
