Työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerätär havaitsi työssään, että pitkäaikaistyöttömien kunto on huonontunut merkittävästi.
– Pitkäaikaistyöttömillä on paljon sairauksia, jotka heikentävät heidän työkykyään jopa niin, että osa pitkäaikaistyöttömistä on oikeasti työkyvyttömiä. Heidän tilannettaan voidaan kuitenkin auttaa, mutta nykyisissä menetelmissä tätä ei tunnisteta, lääketieteen lisensiaatti Raija Kerätär sanoo.
Kerätär on työskennellyt 90-luvun lopusta kuntoutuslääkärinä palvelukeskuksissa ja työvoimatoimistoissa. Hänen työkuvaansa kuuluu muun muassa pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioiminen.
"Terveyspolitiikkaan uudistuksia"
Väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että yhden kunnan työttömistä 27 prosenttia todettiin työkyvyttömiksi avoimille työmarkkinoille ja lisäksi 20 prosentilla todettiin työkykyä kohentavan hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Eniten työkykyä heikensivät mielenterveyden häiriöt.
Kerättären mukaan terveyspolitiikkaan tulisi tehdä uudistuksia, joilla voitaisiin saada myös merkittäviä säästöjä. Osa kunnista on havainnut tämän.
– Jos esimerkiksi nämä luvut olisivat yksi yhteen kaikissa Suomen kunnissa, se tarkottaisi, että yksi kolmasosa työttömänä työnhakijana olevista on väärän toimeentuloturvan alaisuudessa. Heille kuuluisi maksaa työkyvyttömyyseläkettä.
– Se on ihan kansantaloudellisesti alkanut herättää joitakin kuntia siihen, että mitä me tehdään tälle joukolle. Mutta osassa kunnissa nukutaan ihan ruususen unta ja maksetaan kiltisti niitä valtavia kustannuksia, joita näistä koituu, työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerätär sanoo.
Väitöskirjatyössä arvioitiin kolmesta työvoiman palvelukeskuksesta (Oulu, Raahen seutukunta ja Kainuu) arvioitaviksi ohjattujen asiakkaiden ja yhden kunnan (Paltamo) kaikkien työttömien työkykyisyys ja kuntoutustarve.
Pitkäaikaistyöttömissä paljon nuoria
Huolestuttava tutkimustulos oli myös se, että pitkäaikaistyöttömissä on paljon nuoria.
– Esimerkiksi Paltamon kuntaan kohdistuvissa tutkimuksissa työkyvyttömiä havaittiin myös alle 30-vuotiaista.
Kerättären mukaan uudistuksia tulisikin tehdä terveyspolitiikassa monella tasolla.
– Täytyisi pohtia, miten näitä vaikeammassa asemassa olevia kansalaisia tulisi tutkia ja kuinka heidän terveysongelmiaan voisi paremmin tunnistaa. Terveydenhuollon, sosiaalityön ja työmaahallinnon tulisi tehdä monialaista yhteistyötä aivan sinne asti, miten asiat pitäisi hoitaa, kun pitkäaikaistyötön tulee vastaanotolle.
Raija Kerätär väittelee tänään aiheesta Oulun yliopistolla.