Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, TtM Anne Karvosen väitöstutkimuksen mukaan kodin vakavat kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lapsen hengitystieoireita ja astmariskiä. Jonkin asteisia kosteusvaurioita oli noin 90 prosentissa kotitalouksia, vakavia vaurioita oli noin 10 prosentissa taloista.
Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen ja keittiön vakavat kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lasten hengitystieoireita ja riskiä sairastua astmaan. Muissa kodin tiloissa kuten kosteissa tiloissa, ullakolla tai kellarissa olleet vauriot eivät olleet yhteydessä hengitystieoireisiin tai astmaan.
Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-atooppisilla lapsilla. Sen sijaan elinympäristön mikrobien suuri kokonaismäärä ja lajien moninaisuus voi vähentää astmaan sairastumista. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, TtM Anne Karvosen ympäristöepidemiologian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.
Kosteus- ja homevaurioiden riskit ovat pitkäaikaisia
Tutkimuksessa seurattiin 396 vuosina 2002–2005 syntynyttä suomalaista lasta. Tietoja lasten terveydestä ja muista tuloksia mahdollisista sekoittavista tekijöistä kerättiin kyselylomakkeilla kuuteen ikävuoteen asti. Atooppinen herkistyminen 19 allergeenille määritettiin seeruminäytteistä yhden vuoden ja kuuden vuoden iässä.
Kodin kosteusvauriokuntoarvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden ikäisiä. Astmaa ja hengitystieoireita lisäsivät kosteusvauriot, jotka olivat vakavia ja sijaitsivat huoneissa, joissa oleskellaan paljon. Tutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja -homevauriot aiheuttavat pysyvää astmaa, eivätkä pelkästään pahenna astman oireita.
Tutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia, koska tutkimus ei perustu asukkaiden omaan ilmoitukseen kosteus- ja homevauriosta, vaan tutkimusinsinöörin tekemään kodin kuntokartoitukseen. Suurimmassa osassa (n. 90 %) taloista oli jonkin asteisia, pääosin pieniä, kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia vaurioita oli vain alle 10 prosentissa taloista.