Vaipoista ja tekohampaista satojen tuhansien lasku

Vessanpönttöihin tungettu jäte aiheuttaa jätevedenpuhdistamoille runsaasti ylimääräistä työtä. Jos jätteet eivät onnistu tukkimaan kiinteistöjen putkistoja, ne kulkeutuvat viemäreiden ja tunneleiden läpi puhdistamolle, jossa ne joudutaan noukkimaan pois.

- Pahimpia ovat pumpulipuikot, jotka livahtavat siivilän läpi ja jatkavat iloisesti matkaansa. Sitten meillä ne keräävät ympärilleen muuta roskaa, ja ne joudutaan manuaalisesti noukkia pois, kertoo Helsingin Veden jätevedenpuhdistusyksikön prosessipäällikkö Mari Heinonen.

Heinosen mukaan suurin ongelma on kuitenkin biojäte, kuten keitot porkkanan- ja perunanpaloineen. Kiinteät biojätteet eivät sula matkan aikana, vaan kulkeutuvat aina puhdistamolle saakka. Lisäksi biojätteet ovat herkkuaterioita viemäreissä asuville rotille - joten mitä enemmän pönttöihin heitetään biojätettä, sitä enemmän viemäreissä on rottia.

Vaippoja, kondomeita, tekohampaita

Kiinteistöjen putkia joudutaan usein puhdistamaan, koska ihmiset heittävät vessanpönttöön muun muassa terveyssiteitä, vaippoja, kondomeja ja käsipapereita. Heinonen kertoo, että paksut paperit ovat paperia vielä puhdistamollakin. Elleivät ole jo juuttuneet sinne talon putkistoon.

- Usein löytyy myös tekohampaita, lasten leluja ja puhelimia. Kerran eräs vanhempi rouva soitti tiputtaneensa pönttöön perintökorunsa ja kyseli, koska sen voisi meiltä noutaa. Ei tavarat kyllä meillä ole enää käyttökelpoisia, eikä tänne aarteita eksy. Sekin perintökoru oli varmaan jäänyt johonkin putkistoon lillumaan, Heinonen muistelee.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pönttöön heitetään vuosittain yli miljoona kiloa sinne kuulumatonta roskaa. Pönttöön heitetyt esineet aiheuttavat Helsingissä ja Espoossa lähes 400 000 euron kustannukset vuosittain. Pääkaupunkiseudun vesilaitokset ovat mukana kampanjassa, jossa kehotetaan laittamaan pönttöön vain sitä itseään.

Lue myös:

    Uusimmat