Pidentynyt odotusaika tuo ruuhkaa vainajien säilytykseen.
Suomessa aikaväli kuolemasta hautaamiseen on keskimäärin pidentynyt. Omaiset saattavat pyytää hautajaisten ajankohtaa niinkin pitkälle kuin 6–8 viikon päähän vainajan kuolemasta, kertoo Vantaan seurakuntien hautauspäällikkö Minna Aho STT:lle.
Pidentynyt odotusaika voi aiheuttaa ruuhkaa vainajien säilytykseen.
– Kirkkohallitus onkin antanut suosituksen, että aika kuolemasta hautaukseen tai tuhkaukseen saisi olla 2–3 viikkoa, Aho sanoo.
Jumalanpalveluselämän asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksesta täydentää, että omaisia ei haluta heille raskaassa tilanteessa painostaa, mutta Suomessa on käytössä maksuja vainajan säilyttämisestä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki siirtyy toukokuun alussa käytäntöön, jossa vainajan säilytys on ilmaista kolmen viikon ajan hautausluvan saamisesta, mutta sen jälkeen aletaan periä kymmenen euron maksua per vuorokausi.
– Maksuilla on mahdollista luoda pientä painetta ja rohkaista hieman nopeampaan hautaamiseen, Paananen lisää.
Pääkaupungissa tilannetta helpottanee osaltaan se, että uusi vainajien säilyttämiseen tarkoitettu torni on rakenteilla Malmin hautausmaan lähistölle.
Muualla Pohjolassa määrätty lailla
Kovin ikäväksi vainajien säilytyksen ruuhka yltyi viime vuoden alussa Tampereella: keskussairaalan vainajatorni oli täpötäynnä.
– Tampereella on vainajien säilytyksessä seurakunnissa tällä erää tilaa. Vuodenvaihteen paikkeilla oli tälläkin kertaa ruuhkaista. Tämä sykli toistuu melkein vuosittain, kertoo Tampereen seurakuntien hautaustoimen johtaja Jyrki Lehtonen.
Ainakin osassa seurakuntia on peritty vainajien säilytysmaksua jo jonkin aikaa. Vantaa veloittaa 11 euroa vuorokaudessa sen jälkeen kun ilmainen kolmen viikon säilytysaika on kulunut.
Käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Lapissa sijaitsevan Pellon seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen päällikkö Sirpa Kemi sanoo, että heillä peritään vainajien säilytyksestä alusta saakka runsaat viisi euroa vuorokaudessa.
Toisin kuin Suomessa, muissa Pohjoismaissa laki määrää sen, kauanko aikaa saa kulua kuolemasta hautaamiseen.
– Aikaraja vaihtelee siellä kymmenestä päivästä 20 päivään, Terhi Paananen toteaa.
Suomessa laki puolestaan ohjaa, että hautaaminen tulisi tehdä ilman aiheetonta viivytystä, kertoo Helsingin sairaalan kehittäjäylilääkäri Annamaija Sutela. Tuota tiukempaan määrittelyyn ei meillä ole haluttu mennä.
– Ymmärrämme kyllä, että hautaamisen järjestely surun keskellä on raskasta, Sutela painottaa.
Suuret ikäluokat vaikuttavat
Kirkkohallituksen Paananen tuo esiin, että hautajaisten lykkäämiseen voi olla hyviä syitä.
– Moni suomalainen tekee nykyisin etätyötä ulkomailla. Sieltä ei ole aina mahdollista lähteä lyhyellä varoitusajalla Suomeen hautajaisiin – mutta poiskaan ei läheisen ihmisen hautajaisista haluttaisi jäädä.
Samoin matkailu ulkomailla on lisääntynyt. Jos reissu on jo maksettu, matkavakuutus ei korvaa loman siirtämistä tai peruuttamista hautajaisten vuoksi.
– Lisäksi moni haluaisi järjestää omaisensa hautajaiset viikonloppuna. Esimerkiksi Helsingissä ei järjestä hautajaisia sunnuntaisin, joten viikonlopun hautausajat ovat usein varattuja pitkälle tulevaisuuteen.
Maaseudulla seurakunnissa on yleisesti käytössä hautajaispäivänä myös sunnuntai.
Nykyisin suuri osa kuolleista tuhkataan eli polttohaudataan varsinkin kaupungeissa. Edesmenneiden säilytykseen tämä on tuonut lähinnä vain sen muutoksen, että yhä useampi päätyy krematorioiden ruumishuoneisiin.
Hautaamiseen aiheuttaa lähivuosina paineita osaltaan ikärakenne: yhä useampi sodanjälkeisten suurten ikäluokkien suomalainen kuolee.
Vainajia säilyttävät seurakuntien lisäksi ainakin kaupungit, hyvinvointialueet ja valtio.