Asumisoikeusasunnot tulivat Suomen asuntomarkkinoille 1990-luvun alussa, juuri suuren laman kynnyksellä. Niillä oli heti kova kysyntä, sillä tarjosivathan ne kauan kaivatun vaihtoehdon sekä vuokra- että omistusasunnoille. Asumisoikeusmaksu on 15 % asunnon hinnasta eikä siitä peritä varainsiirtoveroa, sopimus hyväksytään lainan vakuudeksi ja lainan korot voi vähentää verotuksessa.
"Vuokralla asumiseen verrattuna asumisoikeusasumisen etuna on asumisturva, joka on samanlainen kuin omistusasumisessa. Kun maksat vastikkeesi ja elät kuten yhteisössä pitää, saat asua siinä vaikka loppuelämäsi. Omistusasumiseen nähden hintataso on selkeästi edullisempi", Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönen luettelee.
Edut on todennut myös asumisoikeusasunnossa asuva Mei Lindholm: "Omistusasunto olisi maksanut liikaa tuloihini nähden. Asumisoikeusmaksu oli paljon kevyempi ja asumisen edullisuutta lisää sekin, että tämä on vastaavaa vuokra-asuntoa halvempi."
Asumisoikeusasunnossa asuminen maksaa keskimäärin yhdeksän euroa neliötä kohden kuukaudessa, joskin alueelliset erot ovat suuret. Asukkaalla on mahdollisuus kohentaa kotinsa laatutasoa tietyin pelisäännöin.
"Meillä on joukko hyväksyttäviä lisä- ja muutostöitä, joita asukas voi teettää - esimerkiksi keittiökalusteiden parantamisia tai parketin asentamista". Pyykkönen kertoo. "Niistä saa pois muuttaessaan hyvitystä, mikäli ne ovat edelleen siinä kunnossa, että niiden katsotaan kelpaavan seuraavallekin asukkaalle."
Yksi asumisoikeusasumisen etuja on sekin, että asunnosta pääsee helposti eroon – kolmessa kuukaudessa siitä, kun on tehnyt kirjallisen luopumisilmoituksen. Asumisoikeusmaksun saa takaisin rakennuskustannusindeksillä korotettuna.
Asumisoikeusasuntoja rakennettiin 1990-luvulla vuosittain tuhansia eri puolille Suomea. Yhteensä niitä on noin 33000. Niiden tuotanto ja kysyntä hiipuivat 2000-luvun alussa korkojen painuessa ennätyksellisen matalalle, mutta korkojen taas noustessa myös suosio on ollut nousussa.
Pyykkönen toteaa.