Makuuhuoneessa öisin raikaava kuorsaus ei ole vain äänihaitta, vaan usein merkki uniapneasta. Uniapneaan liittyy sydänvaivojen ja aivoinfarktin kaltaisia liitännäissairauksia, joten kuorsaajan on syytä ottaa ongelma tosissaan ja hakeutua tutkimuksiin. Kuorsausta itsessään voi ehkäistä pienillä keinoilla: esimerkiksi oikeanlaisen tyynyn ja patjan hankkiminen avaa hengitysteitä ja vähentää kuorsaamista.
Suomalaiset ovat melko äänekkäitä nukkujia, sillä tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia miehistä, 20 prosenttia naisista ja 5-10 prosenttia lapsista kuorsaa. Kuorsaaminen liittyy tiiviisti uniapneaan ja johtuu nenän ja nielun ilmateiden ahtautumisesta.
– Kuorsaamisen tiedetään nostavan verenpainetta etenkin miehillä ja lisäävän myös aivoinfarktiriskiä. Samalla se huonontaa unen laatua sekä kuorsaajalla itsellään että hänen perheellään, toteaa vastavalittu vuoden unihoitaja Markku Keski-Rahkonen, joka on erikoistunut uniapnean hoitoon.
Katkonaista hengitystä aiheuttava kuorsaus on haitallista, sillä hengityskatkot aiheuttavat veren happipitoisuuden laskua. Uniapneaan liittyy myös diabeteksen, verenpaineen, sydänvaivojen ja aivoinfarktin kaltaisia vakavia liitännäissairauksia, joiden vuoksi uniapneaan tulisi suhtautua vakavasti.
– Hyvä paikka hakea apua on oma terveyskeskus, työterveyshuolto tai yksityinen sektori, Keski-Rahkonen neuvoo.
