Vaativan neurologisen kuntoutuksen tarve kasvaa – ikääntyminen ja elintapojen muutokset näkyvät aivopotilaiden määrässä

Neurologisen kuntoutuksen kysyntä kasvaa. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Samalla hyvin iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti. Ikääntyvän väestön myötä myös aivosairauksia esiintyy enemmän.

Ikääntyvä väestö ei kuitenkaan ole ainoa aivosairauksien yleistyvyyteen vaikuttava tekijä. Vetrean neurologian ylilääkäri Kauko Pitkänen sanoo, että myös elämäntapatekijät heijastuvat neurologisen kuntoutuksen kasvaneeseen kysyntään.

– Ihmiset liikkuvat vähemmän kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Liikuntatottumusten muutokset heijastuvat siihen, että meillä on heikkokuntoisempaa väestöä aiempaa enemmän.

Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt on Suomessa luokiteltu kansansairauksiksi, joihin sairastumisen riskiin jokainen voi vaikuttaa omilla elintavoillaan.

Aivoliiton mukaan aivoverenkiertohäiriöihin kuuluvan aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 ja aivoverenvuodon noin 1 800 suomalaista. Sairastuneista neljäsosa on työikäisiä, joten sairaudet aiheuttavat myös huomattavia kustannuksia koko yhteiskunnalle.

Kuntoutuksen tulee kannustaa myös itsenäiseen harjoitteluun

Kaikki aivosairauksista toipuvat tarvitsevat jonkinasteista neurologista kuntoutusta. Neurologisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi muun muassa selkäydinvammat, muistisairaudet, MS-tauti ja Parkinsonin tauti.

Aivoverenkiertohäiriöiden parissa uraansa tehneen Pitkäsen mukaan tehokas kuntoutuminen aivosairauksissa ei toteudu riittävän hyvin. Kasvanut kuntouttamisen tarve tunnistetaan, mutta siihen ei ole reagoitu tarvittavilla resursseilla. Aivoliiton mukaan aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista 40–50 prosenttia tarvitsisi moniammatillista kuntoutusta, mutta vain 15 prosenttia heistä saa sitä.

– Hyvä neurologinen kuntoutus ensinnäkin alkaa varhaisessa vaiheessa. Aivoverenkiertohäiriön kohdalla mielellään heti seuraavana päivänä sairastumisesta, Pitkänen kiteyttää.

Oleellista tehokkaassa ja tavoitteet saavuttavassa kuntoutumisessa on yksinkertaisesti toistojen määrä. Liian usein kuntoutujaa harjoitutetaan ohjatusti esimerkiksi tunti päivässä – ja muu aika ollaan tekemättä mitään. Omatoimiseen harjoitteluun kannustamalla voitaisiin tehostaa kuntoutumista.

– Kuntoutuksen pitäisi mennä niin, että kuntoutujaa ohjeistettaisiin ja motivoitaisiin tekemään ohjatun harjoittelun lisäksi harjoitteita itsenäisesti niin paljon kuin oma kuntotaso ja fysiikka kestää.

Kuntoutusta tulisi myös jatkaa niin pitkään kuin on tarpeen eli kehitystä nähdään. Liian usein potilaan harjoittelu tyssää sairaalahoidosta palatessa kotiovelle. Pitkänen toteaa ongelman olevan myös terveydenhuollon, jossa syntyy toisinaan tarpeettomia viiveitä, jotka heijastuvat tehokkaan kuntoutumisen aloitukseen.

– Sairaalasta aktiiviseen kuntoutukseen ja sieltä kotikuntoutukseen siirtymisessä on viiveitä ja turhaa odottamista, ennen kuin kuntoutukseen pääsee. Viiveet johtuvat siitä, että kuntoutusprosessi ei ole yksissä käsissä vaan hajautettu eri toimijoille.

Täyden palvelun kuntoutukseen hakeudutaan ympäri Suomen

Suomalainen kuntoutuspalveluja tarjoava Vetrea tekee neurologista kuntoutusta Kuopiossa ja Iisalmessa. Vetrea on erikoistunut vaativaan neurologiseen kuntoutukseen, johon hakeudutaankin ympäri Suomen.

Myös Vetrealla tunnistetaan potilaiden haasteet päästä riittävän nopeasti kuntoutukseen.

– Valtakunnallisesti on jonkin verran haasteita päästä kuntoutukseen, mutta Vetrealla kuntoutukseen pääsee hyvin ja nopeastikin. Meille kuntoutumaan voi tulla pidemmänkin matkan päästä, sanoo Vetrean toimitusjohtaja Riikka Pikkarainen.

Hyvä neurologinen kuntoutus on moniammatillisen tiimin yhteispeliä. Vetrealla saman katon alta löytyvät lääkärit, sairaanhoitajat sekä fysio-, toiminta- ja puheterapeutit. Aivosairaudet ovat usein elämän mullistavia tapahtumia, joiden kohtaamisessa tukena toimivat tarvittaessa myös psykologi ja sosiaalityöntekijä. Vetrean moniammatillisen henkilöstön osaamista hyödynnetään lisääntyvästi myös oman henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen, esim. kouluttaen hoitohenkilöstöä oikeanlaiseen työergonomiaan.

– Vetrealla on vahvat perinteet kuntouttamisessa, ja osaamisen taso on siksi todella korkea. Teemme myös paljon kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyvää tutkimustyötä, mikä on yksi isoista eduistamme, Pikkarainen sanoo.

VetreaElo –palvelukodit vaihtoehtona kotona asumiselle

Mikäli asiakkaan toimintakyky ei mahdollista kotona asumista, VetreaElo –palvelukodit tarjoavat tehostettua asumispalvelua lyhyt – tai pitkäaikaiseen asumistarpeeseen. 

Yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen sijaitsevat palvelukodit ovat suunniteltu tapaturmaisesti tai neurologisen sairauden vuoksi vammautuneille täysi-ikäisille henkilöille. Asukkaaksi voi hakeutua akuutin kuntoutusvaiheen jälkeen tai myös muista palveluyksiköistä. Uusissa, kauniissa tiloissa toimivat VetreaElo –palvelukodit tukevat asukkaan aktiivista arkea ja mahdollistavat omannäköisen, hyvän elämän. 

Etäkuntoutuksen edut korostuvat pandemia-aikana

Vetrean avopalveluiden puolella voi kuka tahansa käydä esimerkiksi kuntosalilla, fysioterapeutilla tai ravitsemusterapeutilla. Akuutin aivosairauden kohdalla Vetreaan pääsee asumaan vaativan kuntoutuksen ajaksi, jonka jälkeen kuntoutumista voidaan jatkaa myös lähi- tai etäkuntoutuksena.

Viimeisen vuoden aikana etäkuntoutus on kasvanut vauhdilla. Vetrealla on havaittu, että etäkuntoutuksella on pystytty tavoittamaan myös heidät, jotka eivät halua lähteä kotoaan pidemmän matkan päähän kuntoutumaan.

Pikkarainen arvelee, että etäkuntoutuksen avulla voidaan ehkäistä kuntoutuksen jääminen liian lyhytkestoiseksi tai jopa kokonaan pois.

Neurologinen kuntoutus on perinteisesti esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamaa lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelua, jolla pyritään palauttamaan arjen toimintakyky. Etäkuntoutuksessa fysioterapeutin kanssa harjoitellaan videon välityksellä.

Kuntoutuksessa käytetyt menetelmät valitaan Vetrealla aina yksilöllisesti. Toiselle perinteinen kasvotusten ohjattu harjoittelu sopii, toiselle vaikkapa pelillisiä elementtejä sisältävä etäkuntoutus voi tuoda uutta motivaatiota harjoitteluun.

– Valtaosalla kuntoutujista hyödynnämme erilaisia teknologisia menetelmiä osana kuntoutusta. Meiltä löytyy laitteita, jotka mahdollistavat omaehtoisen harjoittelun, sanoo Pitkänen.

Teknologia tuo kuntoutukseen tehokkuutta

Teknologian merkittävin etu näkyy kuntoutuksen tehokkuudessa. Itsenäisen harjoittelun mahdollistaminen mielekkäillä harjoituksilla lisää usein aktiivisen harjoittelun määrää. Kuntoutujan kehitystä on lisäksi helppo seurata ja mitata harjoituksista saatavan palautteen avulla.

­– Yleensä teknologia-avusteiseen kuntoutukseen suhtaudutaan oikein positiivisesti. Jos viikosta toiseen tehdään samaa harjoitetta, se voi tuntua puuduttavalta ja kyllästyttävältä. Teknologian avulla saadaan harjoitteisiin monipuolisuutta, millä voi olla hyvin motivoiva ja harjoitteluun sitouttava vaikutus, Pitkänen kertoo.

Vetreassa teknologiaa hyödynnetään monin tavoin. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö- tai selkäydinvammakuntoutujan kävelykykyä voidaan harjoittaa Lokomat-kävelyrobotin avulla. Menetetyn käden liikekyvyn harjoittamisessa voidaan käyttää recoveriX-laitteistoa, jossa liikkeen ajattelulla aktivoidaan aivoja ja tuotetaan sähköstimulaation avulla haluttu liike näytölle.

Pelillisyyttä yhdistelevä rehabWall-kuntoutussovellus hyödyntää virtuaalilaseja, pyörätuolisimulaattoria, liiketunnistinkameraa ja kosketusnäyttöä. Sovellusta voidaan käyttää erilaisissa toimintakykyä parantavissa harjoituksissa.

– Tulevaisuudessa kuntoutusteknologia kehittyy entistä enemmän tietokoneen ja aivojen rajapintateknologian saralla. Lisäksi robotiikkaa tullaan hyödyntämään enemmän. Jossain vaiheessa voimme varmaan asentaa kallon sisälle menetettyjä hermoverkkoja korjaavia mikropiirejä, mutta vielä emme ole siinä vaiheessa, arvioi Pitkänen.