Uutissuomalainen: Voiko someraivo alentaa rikostuomiota? Oikeusoppineet kaipaavat tuomioihin linjausta

Tuomioistuinten on ennen pitkää linjattava, milloin sosiaaliseen median kirjoittelu voi olla alentava tekijä rikostuomiossa, kertovat Uutissuomalaisen haastattelemat oikeusoppineet.

Oikeusoppineilla on erilaisia mielipiteitä siitä, mitä sosiaalisesta mediasta pitäisi ajatella rikostuomioiden osalta.

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta pohtii, että julkisuudella ajatellaan edelleen yleisesti tiedotusvälineitä, eikä sosiaalista mediaa mielletä sen rinnalle.

– Nykyisin ei kuitenkaan voi sanoa, etteikö sosiaalisella medialla olisi merkitystä.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen ajattelee, että sosiaalisen median kirjoittelun ei pitäisi vaikuttaa tuomioon muuten kuin poikkeuksellisissa tapauksissa. Hänestä julkisuuspykälään vedotaan herkästi.

Ennalta-arvaamattoman julkisuuden pitäisi kuitenkin voida lieventää tuomiota joissain tapauksissa, professorit arvioivat.

Koululaisen pilkkaaminen somessa voi johtaa itsemurhaan

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen arvioi, että sosiaalisen median julkisuus vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. 

– Jos koululainen nolataan sosiaalisessa mediassa, hän saattaa tehdä itsemurhan, Utriainen huomauttaa.

Matti Tolvanen toteaa, että mitä henkilöön kohdistuvampaa julkisuus on, sitä todennäköisemmin se vaikuttaa tuomioon. Somejulkisuus saattaa vaikuttaa tuomioon, jos esimerkiksi epäilty ei uskalla liikkua julkisilla paikoilla tiedon leviämisen johdosta.

Jussi Tapani jatkaa, että pelkkä julkisuuden aiheuttama paha mieli tai ahdistus eivät riitä alentamaan tuomiota. On pystyttävä osoittamaan, että julkisuudella on ollut tuomitulle jonkinlaisia seurauksia. Julkisuudenhenkilö ei voi vedota julkisuuspykälään.

Tapanilan joukkoraiskauksen tuomio aleni julkisuuden vuoksi

Tapanilan joukkoraiskauksen tuomiossa korkein oikeus lievensi tuomiota sen saaman julkisuuden vuoksi ja tuomitut vetosivat myös sosiaalisessa mediassa saamaansa kohteluun.

– Tapauksessa katsottiin, että raiskaukseen syyllistyneet joutuivat lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi julkisuuden vuoksi, Markku Tolvanen kommentoi korkeimman oikeuden päätöstä.

Tolvanen jatkaa, että todellisuudessa raiskaukseen syyllistyneet joutuivat lastensuojelun toimenpiteiden kohteeksi siksi, että he syyllistyivät rikokseen alaikäisinä.

Lue myös:

    Uusimmat