Uutisanalyysi: Lääkemurhajutusta tulossa visainen

Käräjäsalissa on puitu vyyhdin avannutta 80-vuotiaan Salme S.:n tapausta.

Kiistatonta jutussa on, että Salme tuotiin kodistaan ambulanssilla 14. maaliskuuta 2009 iltapäivällä Marian sairaalaan heikossa kunnossa. Ambulanssin oli soittanut syytteessä oleva perushoitaja. Salmen elimistöstä löytyi suuri annos bentsodiatsepiinejä eli erilaisia rauhoittavia lääkkeitä.

Tässä analyysiä oikeussalissa kuullusta:

SYYTE JA KIISTO: Syyttäjien näkemyksen mukaan kyse oli murhan yrityksestä. Syytteen mukaan 59-vuotias perushoitaja antoi Salemlle jogurttiin sekoitetun yliannostuksen lääkkeitä, mikä johti myrkytykseen.

Puolustuksen taktiikkana on koko jutussa ns. seinäkiisto eli kaikki mahdollisia rikosepäilyjä pidetään väärinä.

MOTIIVI? Syyttäjien mukaan Salmen tapauksessa riitaa on syntynyt mm. perushoitajan palkkioista. Salme oli arvostellut tästä syystä hoitajaa kirjeessä, jonka syyttäjät uskovat perushoitajan lukeneen ja hävittäneen. Syyttäjät vetoavat myös kymmeneen muuhun samankaltaiseen myrkytystapaukseen

Puolustuksen mukaan kyse on ollut Salmen itsemurhayrityksestä ja hän oli itse ottanut lääkkeet.

MILLOIN PERUSHOITAJA TULI ASUNTOON? Vakavasta sairaudesta kärsinyt Salme kuoli heinäkuussa 2009, joten hän ei ole oikeudessa kertomassa tapahtumista. Poliisikuulustelussa tuoreeltaan Salme kertoi perushoitajan saapuneen hänen kotiinsa yllättäen ja tämä tehnyt Salmelle kitkerältä maistuvaa jogurttia, jota tämä ei edes halunnut.

Perushoitajan mukaan hän oli yrittänyt soittaa Salmelle. Kun tämä ei ollut vastannut, hoitaja oli päättänyt mennä paikalle ja löytänyt vanhuksen kaatuneena lattialta.

ITSEMURHA? Puolustuksen itsemurhateoriaa vastaan puhuu se, että todistelutarkoituksessa oikeudessa kuultu Salmen tytär oli samana päivänä keskustellut äitinsä kanssa ja tämä oli ollut hyvällä tuulella. Salme ei omassa poliisikuulustelussa kertonut masennuksesta.

Ainoa masennuksesta kertonut on perushoitaja itse.

Syyttäjien mukaan perushoitaja on puheillaan hakenut itselleen alibia.

JOGURTTI? Vahvin näyttö on Salmen oma kuulustelukertomus siitä, että perushoitaja oli tehnyt hänelle jugurttia. Lautanen löytyi pari päivää myöhemmin kotietsinnässä Salmen tiskialtaasta ja siitä löytyi jäämiä samoista lääkkeistä kuin Salmesta. Näitä tai samantapaisia lääkkeitä ei ollut Salmelle määrätty.

Perushoitajalta takavarikoitiin kotietsinnässä samanlaisia rauhoittavia lääkkeitä.

MUUT TAPAUKSET: Syyttäjät vetoavat lisäksi muihin juttuihin, joissa tekotapa on heidän mukaansa ollut aina samanlainen.

Oikeudellinen pohdinta vaikeaa

Näytön arvioinnin osalta juttu ei ole vaikea. Oikeus pohtii faktoja ja miettii onko perushoitaja antanut Salmelle yliannostuksen vai ei.

Hankalammaksi se muuttuu, kun oikeus joutuu - jos se katsoo näytön riittävän myrkytykseen - aikanaan pohtimaan sitä oliko kyse tässä Salmen tapauksessa murhan yrityksestä vai törkeästä pahoinpitelystä.

Murhan yrityksessä perusedellytyksenä on se, että henkilöltä on tiettyjen vaatimusten mukaisesti yritetty tahallaan riistää henki. Törkeässä pahoinpitelyssä riittää, että uhrille on aiheutettu ”hengenvaarallinen tila”.

Salme S myrkytettiin bentsodiatsepiineillä. Oikeus joutuu pohtimaan sitä kuinka vaarallisia bentsodiatsepiinit oikeastaan ovat.

Salmen jutussa todistajana kuultu Marian sairaalan lääkäri totesi, että bentsomyrkytys ei välttämättä tapa. Salmen perussairauden takia hänen selviämismahdollisuutensa olivat "fifty-fifty", kuten lääkäri tapausta kuvasi. Ilman perussairautta hengissä selviämisen mahdollisuudet olisivat olleet lääkärin arvion mukaan suuremmat kuin kuoleman.

Henkirikoksen yrityksessä olennaista on se, että hengenvaara on todennäköinen seuraus. Jos henkilöä pistetään neulalla sormeen, se ei riitä tapon tai murhan yritykseksi, mutta puukonisku rintaan sen tekee. Oikeus joutuu miettimään onko bentsomyrkytys aiheuttanut tilanteen, jossa Salmen kuolema on ollut todennäköinen seuraus.

Pohdittavaa syntyy myös siitä, että vyyhdissä on kaikkiaan yksitoista myrkytystapausta, joissa viidessä perushoitajaa syytetään murhasta ja kuudessa murhan yrityksestä. Onko uhrien henkiinjääminen ollut vähintään yhtä todennäköistä kuin kuolema?

Jos lääkkeet tuntenut perushoitaja olisi halunnut varmasti surmata uhrinsa, niin olisiko hän osannut käyttää "tehokkaampia" lääkkeitä? Vai kertovatko aiemmat kuolemantapaukset - jos oikeus katsoo perushoitajan tekijäksi - nimenomaan siitä, että hän tiesi lääkkeiden vaikutuksesta.

Bentsodiatsepiinien vaarallisuuden arvioinnissa keskeinen merkitys tulee olemaan helmikuun alussa oikeudessa kuultavalla oikeuslääketieteen professori Erkki Vuoren todistelulla.

Oikeus joutuu pohtimaan myös vanhusten perussairauksien merkitystä erityisesti kuolemantapauksissa. Toisaalta ne ovat alentaneet kuolemisen kynnystä, mutta myös vähentäneet tarvittavan yliannostusten määrää.

Lisäksi oikeus joutuu pohtimaan sitä mikä merkitys on sillä, että perushoitaja soitti kahdeksassa tapauksessa – myös Salmen osalta - ambulanssin paikalle.

Korkein oikeus pui tätä vuonna 2004 antamassaan ennakkopäätöksessä. Siinä A oli lyönyt B:tä kahdesti veitsellä vatsaan. KKO katsoi, että A oli yrittänyt tahallaan tappaa B:n. Lyöntien jälkeen A oli soittanut ambulanssin paikalle.

- A:n katsottiin omasta tahdostaan ehkäisseen rikoksen vaikutuksen. Syyte tapon yrityksestä hylättiin ja A tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä, KKO totesi.