Venäjän ortodoksinen kirkko on viime vuosina julistanut enemmän uusia pyhiä ihmisiä kuin monien vuosisatojen aikana yhteensä. Tämä ilmenee tänään Joensuun yliopistossa tarkastetusta väitöskirjasta, jossa tutkimuskohteena ovat Venäjän uuspyhät naiset.
Sitten vuoden 1988 Venäjällä on kanonisoitu pyhiksi yli 1500 historian henkilöä, mikä on enemmän kuin aiempina vuosisatoina yhteensä. Erityisesti presidentti Vladimir Putinin kaudella 2000-luvulla uuspyhien julistaminen on entisestään kiihtynyt.
Tutkija FL Elina Kahla kytkee uuspyhien massiivisen esiinmarssin Venäjän kansallisen identiteetin ja yhtenäisyyden etsintään.
”Vanhojen pyhien ja uuspyhien yhteinen piirre on, että vanhojen pyhien kategorioita sovelletaan tämän hetken ihannoituun kansalliseen historiankirjoitukseen ja heidän elämänkertojaan muokataan tämän hetken ideologisia, uskonnollisia ja nationalistisia tarpeita silmällä pitäen. Elämänkerta-aineistojen muokkaus muistuttaa tarkoitushakuisuudessaan ja stilisoinnissaan sosialistisen realismin metodia,”, tutkija kuvailee
Sosialistinen realismi oli Neuvostoliiton pysähtyneisyyden kaudella ainoa hyväksytty taidesuunta. Se oli realistista muodoltaan ja sosialistista sisällöltään. Se oli kanonisoitua ja sen piti heijastaa todellisuutta tiettyjä muotoja noudattaen.
Siihen kuului puoluekantaisuuden ja kansanomaisuuden lisäksi aina myös positiivinen sankari. päähenkilö. Positiivinen sankari oli fyysisten ja ideologisten kärsimysten koettelema. Hän oli myös suurille ihanteille ja tavoitteille uhrautuva ihminen.
Pyhäksi ihmiseksi julistamisen traditio sisältää paljon mystiikan aineksia, sillä pyhiksi julistettujen ihmisten elämänkerroissa on paljon yliluonnollisia aineksia. Kirkon pyhät ihmiset, joista lännessä käytetään sanaa pyhimys, ovat keskeinen osa ortodoksisuutta.