Asevoimien eliittiyksikkö kaappasi vallan Madagaskarissa – presidentti ehkä Dubaissa

Rajoelinan eroa vaativia mielenosoittajia tukeva Madagaskarin asevoimien toinen osasto sanoi sunnuntaina, että se oli ottanut maan asevoimat hallintaansa.

Lue myös: Vallankaappausyritys käynnissä Madagaskarilla: Kapinallissotilaat sanovat ottaneensa asevoimat hallintaansa

"Minut on yritetty tappaa"

Myöhään maanantai-iltana presidentti piti salaisesta sijainnista kansalleen puheen, jota oli lykätty kahteen otteeseen maanantaina.

Puheessaan Rajoelina sanoi olevansa turvapaikassa, johon hänen täytyi lähteä sen jälkeen, kun hänet oli yritetty surmata. Rajoelina vaati kunnioittamaan Madagaskarin perustuslakia.

– Syyskuun 25. päivästä lähtien minut on yritetty tappaa useita kertoja, ja useita vallankaappausyrityksiä on tehty. Ryhmä sotilashenkilöstöä ja poliitikkoja on suunnitellut salamurhaamistani. Minun oli pakko löytää turvapaikka oman henkeni varjelemiseksi, Rajoelina sanoi.

Puheessaan presidentti ei kuitenkaan antanut mitään merkkiä siitä, että olisi taipumassa erovaatimuksiin.

Kyse oli presidentin ensimmäisestä julkisesta esiintymisestä sen jälkeen, kun maan asevoimien yksikkö ryhtyi kapinaan.

Madagaskarin mielenosoitukset saivat alkunsa sähkö- ja vesikatkoksista, mutta kasvoivat sittemmin laajemmaksi hallituksen vastaiseksi protestiliikkeeksi.

Ranska ei vahvista apuaan

Ranskalaismedian tietojen mukaan Rajoelina olisi lennätetty maasta ranskalaisella sotilaslentokoneella Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa solmitun sopimuksen jälkeen, kertoo brittilehti Guardian. Määränpäänä oli mahdollisesti Dubai. Rajoelinalla on myös Ranskan kansalaisuus.

Macron kieltäytyi maanantaina vahvistamasta tai kiistämästä näitä tietoja.

– En vahvista mitään tänään. Haluan vain ilmaista syvän huoleni (Madagaskarin tilanteesta), Macron sanoi toimittajille Egyptissä.

Ranska on Madagaskarin entinen siirtomaaisäntä.

Presidentti Rajoelina nousi aikoinaan ensimmäistä kertaa valtaan Madagaskarissa sotilasvallankaappauksen avulla vuonna 2009 ja oli tuolloin presidenttinä vuoteen 2014 asti. Hän palasi virkaan vaalien kautta vuonna 2019.

Maanantaina mielenosoituksissa protestoijien puolella nähtiin sotilaita samasta CAPSAT-yksiköstä, jolla oli merkittävä rooli myös vuoden 2009 vallankaappauksessa.

YK:n arvion mukaan mielenosoituksissa on kuollut ainakin 22 ihmistä. Presidentti kiisti nämä luvut ja puhui 12 kuolleesta, jotka kaikki olivat hänen mukaansa "ryöstelijöitä ja vandaaleja".