Uusi taksilaki nosti hintoja, muutokselle kolme selitystä – "Totaalinen fiasko"

Vähintään viikoittain taksia käyttävistä enemmistö, 55 prosenttia, piti muutosta kielteisenä. Kun ennen lain voimaantuloa 60 prosenttia kansalaisista odotti taksien saatavuuden paranevan markkinoiden vapautuessa, katsoi vain 11 prosenttia vastaajista näin todella tapahtuneen.

Kolme neljästä arvioi, ettei saatavuudessa ole tapahtunut muutosta, ja 17 prosenttia arvioi saatavuuden heikentyneen, virasto kertoo.

Virasto toteaa, että saatavuusongelmat sekä pitkät jonotusajat korostuvat taksipalveluita tarvitseville erityisryhmille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Erityisryhmiin kuuluvista vastaajista 47 prosenttia on tyytyväisiä laatuun ja noin 40 prosenttia on tyytymättömiä.

Myöskään taksiala ei koe hyötyjä suuriksi.

Viraston selvityksen mukaan taksiliikenteen yrittäjät suhtautuvat taksimarkkinoiden vapautumiseen pääasiassa kielteisesti: lain voimaantulon jälkeen 40 prosenttia pitää markkinoiden vapautumista erittäin huonona ja 23 prosenttia melko huonona asiana.

Taksiliikenteen yrittäjistä 27 prosenttia arvioi taksien saatavuuden heikentyneen merkittävästi ja 31 prosenttia jonkin verran uudistuksen myötä.

Myöskään hinnat eivät pääosin ole kehittyneet toivottuun suuntaan, vaan päinvastoin uutisissa on kerrottu taksien hintaindeksin kääntyneen nousuun.

Traficom julkaisi torstaina myös täydentäviä hintatilastoja, joita kerätään välityskeskuksilta. Nyt julkaistussa Traficomin täydentävässä hintaseurannassa tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä.

– Tämän hintaseurannan perusteella taksiliikenteen hinnat ovat lokakuussa 2018 koko maassa keskimäärin 3,6 % korkeammat kuin enimmäishinnat ennen liikenteen palveluista annetun lain voimaantuloa, virasto kertoo.

Näin taksilaki vaikutti eri paikkakuntiin

Seurannan mukaan hinnat ovat laskeneet kuudessa maakunnassa, eniten Kanta-Hämeessä (–2,3 %). Toisin sanoen enemmistössä manner-Suomen 18 maakunnasta taksien hinta on noussut.

– Suurimmat hintojen nousut ovat tapahtuneet Kymenlaaksossa (9,2 %), Uudellamaalla (7,7 %), Kainuussa (7,2 %), Päijät-Hämeessä (6,0 %) ja Pirkanmaalla (3,3 %). Hintojen nousu johtuu Kainuussa perusmaksun korotuksesta ja Pirkanmaalla kilometrihinnan korotuksesta.

– Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa muutos johtuu minuuttiveloituksen käyttöönotosta. Todelliseen hintaan vaikuttaa tällöin myös matkan kesto, virasto kertoo.

”Totaalinen fiasko, joka jää muiden siivottavaksi”

SDP:n kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen kommentoi Traficomin tietoja tiedotteessaan. Hän toteaa, ettei ole yllättynyt tuloksista.

– Uudistus toteutettiin lupaillen hintojen alenemista, mutta hyötyjien joukko on jäänyt vähäiseksi. Myös alan epävarmuus on käsin kosketeltavaa. Yli viidesosa taksiyrittäjistä sanoo, että ei aio jatkaa kahden vuoden päästä töitä. Se on vakava viesti, Kymäläinen sanoo.

– Tässä on käynyt juuri niin kuin olemme koko ajan varoittaneet, eli tavallinen suomalainen joutuu maksajaksi Sipilän ja Bernerin idealistiselle taksileikille. Lokakuussa hinnat olivat Traficomin mukaan koko maassakin keskimäärin 3,6 prosenttia korkeammat kuin ennen liikennepalvelulain voimaantuloa, hän jatkaa.

Erityisesti Kymäläinen suomii uudistuksen Kela-kyyteihin tuomaa epävarmuutta. Hänen mukaansa selitys siitä, että kyytien kilpailutus on Kelan vastuulla ei riitä, koska ”lain tuoma uudistus kuitenkin muutti yhdessä yössä markkinat joita Kela kilpailuttaa”.

– Taksiuudistus on ollut totaalinen fiasko. Mikäli poliittista tahtoa olisi ollut, olisi lakiuudistus voitu toteuttaa vaiheittain ja seurata samalla sen vaikutuksia. Sipilän hallitus ministereineen jätti taksisotkunsa jäljet muiden siivottavaksi ensi vaalikaudella. Paluuta vanhaan ei valitettavasti ole, joten tehtäväksi jää etsiä tavat vahinkojen minimointiin, Kymäläinen sanoo.

Traficomin mukaan nyt julkaistu kysely tehtiin heti uudistuksen jälkeen elo-syyskuussa 2018, ”jolloin aikaisempi käytäntö oli tuoreena mielessä ja mahdollisti spontaanin vertailun”.

Ensimmäisen kerran kysely tehtiin noin vuosi ennen lakiuudistuksen voimaantuloa.