Kokoomus on sen sijaan ajanut niin sanottua Hollannin mallia, jossa sovellustakseihin ei tulisi mittaripakkoa.
Verottaja on hallituksen kiistellyssä taksilain uudistuksessa samoilla linjoilla hallituspuolue perussuomalaisten kanssa. Verottaja kannattaa taksamittareita pakollisiksi kaikkiin takseihin mukaan lukien sovellustaksit, kuten Bolt ja Uber.
Verottajalle ei siis kelpaa pääministeripuolue kokoomuksen ajama niin sanottu Hollannin malli. Siinä sovellustakseja säännellään löyhemmin kuin taksitolpalta otettuja takseja. Kiinteä taksamittari ei olisi tässä mallissa sovellustakseissa pakollinen.
Verottajan näkökulmasta taksamittarit ovat kuitenkin ennen kaikkea valvontakysymys. Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta kerrotaan STT:lle, että mittarit olisivat keskeinen keino torjua nimenomaan sovellustaksien pimeitä kyytejä, joista ei kerry välttämättä mitään tietoja verovalvontaa varten.
Lue myös: Yhdessä taksissa "kaikki perusasiat pielessä" – valvontaisku Helsinkiin paljasti tolkkukaupalla puutteita
Verottaja asettuu näin samalle kannalle kuin perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, jonka johdolla taksiuudistusta on valmisteltu. Ranne sanoi kesällä STT:lle, että pakolliset taksamittarit kaikissa takseissa olisivat tärkeä muutos harmaan talouden ja veronkierron valvonnan kannalta.
Aikataulu venynyt vuoden loppuun
Taksamittareista on keittynyt kuluvan vuoden aikana poliittinen kuuma peruna. Vaikka mittaripakko sisältyy hallituksen taksiuudistuksen esitysluonnokseen, kokoomus ja perussuomalaiset ovat asiasta erimielisiä.
Esitysluonnos lähti keväällä lausuntokierrokselle riitaisana. Kokoomus vastustaa ja perussuomalaiset kannattaa mittareita. Uudistus piti antaa eduskunnalle jo viime viikolla, mutta määräaikaa on siirretty joulukuulle.
Kokoomuksen mielestä mittaripakko haittaisi liikaa taksialan kilpailua. Puolueessa ollaan huolissaan siitä, miten vaatimukset vaikuttaisivat sovellustakseihin ja sitä kautta taksien määrään ja saatavuuteen tulevaisuudessa.
Muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ollut samoilla linjoilla ja arvostellut mittaripakkoa. Virasto sanoi lausuntokierroksella, että mittaripakko heikentäisi alan kilpailua samalla kun sen hyödyt jäisivät kuluttajille vähäisiksi.
Perussuomalaiset taas on sitä mieltä, että taksamittarit ovat ennen kaikkea luottamuskysymys ja helpottaisivat alan valvontaa.
Osalla sovellustakseista muita kyytejä
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että kokoomuksessa ei vastusteta mittareita tyystin, vaan puolueesta on ehdotettu nimenomaan Hollannin mallin tyyppistä ratkaisua.
STT:n tietojen mukaan neuvottelut asiasta ovat hallituspuolueiden välillä yhä kesken. Kiistaa on nimenomaan taksamittareista.
Verottajan näkökulmasta Hollannin mallin ongelma kiteytyy kysymykseen, miten siinä saisi valvontaa varten tietoa sellaisista sovellustaksien kyydeistä, joita ei ole tilattu sovellusten kautta.
Osa taksisovellusten, kuten Boltin tai Uberin, kautta toimivista takseista ajaa myös muita kuin sovellusten välityksellä tilattuja kyytejä.
Ylitarkastaja Tommi Lehtinen Verohallinnon asiakkuusyksikön harmaan talouden torjunnasta kertoo STT:lle, että verottaja on valvonnassaan tavannut sovellustoimijoita esimerkiksi taksitolpilta päivystämästä.
Tällä haavaa näistä sovellustaksien muista ajoista ei kuitenkaan kerry välttämättä ollenkaan tietoja. Lehtinen sanoo, että pakollinen taksamittari korjaisi ongelmaa.
– Ongelma valvonnassa on tällä hetkellä se, että mistä saadaan kaivettua näyttöä siitä, mitä takseilla on tosiasiallisesti ajettu, Lehtinen tiivistää.
Hänen mukaansa ongelma ei siis ole siinä, ettei sovellusten kautta tilatuista kyydeistä saisi tietoa. Katvealueeksi muodostuvat ne ajot, joita sovellustaksit, joilla ei ole taksamittareita, ajavat sovelluskyytien ulkopuolella.
Bolt: Ei takaa läpinäkyvyyttä
Bolt kiistää, että taksamittarin asettaminen sovellustakseihin takaisi läpinäkyvyyttä. STT:lle välittämässään sähköpostissa Bolt sanoo olevansa Verohallinnon kanssa yhtä mieltä siitä, että taksien valvonnassa Suomessa on tällä hetkellä aukko.
– Mutta pakolliset taksamittarit eivät takaisi läpinäkyvyyttä taksiasemilla. – Ongelma on yksinomaan "villeissä takseissa", ei sovellusten kautta tilatuissa kyydeissä, joista jokainen matka kirjataan digitaalisesti ja raportoidaan Traficomille ja Suomen Verohallinnolle EU-lainsäädännön mukaisesti, viestissä sanotaan.
Boltin Suomen hallintojohtaja Roger Björkbacka huomauttaa, että petoksia voidaan tehdä myös mittarilla varustetuissa takseissa.
– Kuljettajat voivat edelleen olla aktivoimatta sitä, sammuttaa sen kesken matkan tai käyttää sitä väärin. Todellinen ratkaisu on tiukempi valvonta taksiasemilla ja moderni digitaalinen raportointi, hän sanoo sähköpostikommentissa.
Björkbackan mukaan taksamittarien lisääminen sovellustakseihin aiheuttaisi ainoastaan lisäkustannuksia pienyrittäjille.
Kannattaa myös erivärisiä kilpiä
Verohallinto kannatti hallituksen esitysluonnoksesta antamassaan lausunnossa mittaripakkoa. Lehtinen sanoo, että taksamittarit helpottaisivat valvontaa erityisesti siinä tapauksessa, jos ne yhdistettäisiin muihin hallituksen esittämiin muutoksiin.
Näistä tärkeimpien joukossa on verottajan näkökulmasta se, että taksitoiminnassa käytettävien autojen rekisterinumerot sidottaisiin taksilupiin. Tällöin jo pelkän taksin rekisterinumeron perusteella saisi selville, onko toimijalla luvat kunnossa.
– Taksamittari on verottajan mielestä tärkeä siitä näkökulmasta, että jos meillä on tiedossa autot, joilla toimintaa harjoitetaan, olisi myös tietoa siitä, mitä kaikkia ajoja niillä on ajettu, Lehtinen sanoo.
Uudistuksessa ehdotetaan takseille myös kokonaan erivärisiä rekisterikilpiä. Verottaja kannattaa myös tätä uudistusta, vaikkei se vaikutakaan suoraan taksialan verovalvontaan.
– Näemme harmaan talouden torjunnan kannalta aina positiivisena, jos yleisöllä on helpommat edellytykset havaita luvattomia toimijoita, Lehtinen sanoo.
Taksialan harmaa talous miljoonabisnes
Harmaan talouden laajuus on Suomen taksialalla miljoonaluokkaa. Verohallinnon tehovalvonnassa vuosina 2021–2022 löytyi 8,7 miljoonan euron edestä kirjanpidon ulkopuolisia tuloja. Lisäksi valvonta paljasti 4,3 miljoonan euron arvosta muita virheellisyyksiä, jotka vaikuttivat verotettavan tulon määrään. Pimeitä palkkoja paljastui lähes kolme miljoonaa euroa.
Verottajan arvion mukaan taksialan todellinen harmaan talouden arvo on kuitenkin luultavasti vielä suurempi.
Tuolloin Verohallinto kertoi, että tyypillinen verovilpin muoto oli jättää käteisellä maksettua myyntiä kirjaamatta kirjanpitoon. Yleistä oli myös jättää kokonaan kirjaamatta esimerkiksi jonkin kuukauden ajot. Toisaalta myös taksamittaria saatettiin käyttää tarkoituksella väärin.