Tänään virkavalansa vannovan uuden hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo, että ilmastotavoitteet määrittelevät raamit, joiden mukaan loput päätökset tehdään.
Mikkosen mukaan uuden hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät välttämättä näy suuresti kansalaisen arjessa. Hänen mukaansa suuri osa tulee teknologisen kehityksen mukana, ja Suomessa on jo runsaasti valmiita vaihtoehtoja, kuten biokaasu, jotka vain pitäisi saada käyttöön.
Kansalaisten arkeen Mikkonen toivoo muutosta omien valintojen kautta.
– Arjessa meillä on paljon ylimääräistä kulutusta. Pitäisi miettiä, miten mennään kohtuutalouteen ja turhasta kulutuksesta päästään pois, Mikkonen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös raideliikenteen uudistuksia ympäri maan, ja autoilun päästöjä suitsitaan useilla eri keinoilla.
– Meillä on paljon alueita, joissa yksityisautoilu on käytännössä välttämätöntä. Mutta se, millaisia autoja ajetaan ja millaista polttoainetta käytetään on oleellista siinä, miten saadaan päästöjä vähennettyä, Mikkonen sanoo.
Lue myös: Uusi ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen on tyrmäämässä uudet sellutehdashankkeet: "Meillä ei vain yksinkertaisesti puu riitä"
Ilmastonmuutoksen torjunta tärkein tavoite
Mikkosen mukaan ilmastonmuutoksen torjunta on tärkein tavoite hallitusohjelmassa, ja muut toimet tehdään sen mukaan. Hän ei näe, että talous ja ilmasto olisivat vastakkain, koska hyvä elämä maapallolla vaatii ilmastonmuutoksen torjuntaa.
– Emme voi ajatella, että ilmastonmuutoksen torjuntaa tehdään vain silloin, kun talous antaa sille mahdollisuuden, Mikkonen sanoo.
– Pitää ajatella niin päin, että ilmastonmuutoksen torjunta ja se, että eletään maapallon kantokyvyn mukaisesti, asettaa ne raamit.
Vaikka Suomi tarvitsee Mikkosen mielestä tiukkaakin johtajuutta ilmastotoimissa, hän ei usko pakottamiseen.
– Ihmisillä pitää olla itse mahdollisuuksia määritellä, miten minä itse sen asian teen. Uskon, että näin saadaan parasta aikaan.
Mikkosen mukaan ilmastotavoitetta seurataan kuten 75 asteen työllisyystavoitettakin. Jos näyttää siltä, ettei se ole menossa oikeaan suuntaan, hallitus tekee lisätoimenpiteitä.
Kiitosta luonnonsuojelujärjestöiltä
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall kiittelee hallitusohjelman ilmastolinjauksia.
Hänen mielestään parasta ohjelmassa on koko kokonaisuus.
– Kun tuleva pääministeri aloitti hallitusohjelman esittelyn sanomalla ensimmäisten sanojen joukossa ’ekologinen kestävyys’, niin se tuntui aivan mahtavalta, Lundvall sanoo.
Lundvall nostaa esiin myös hallitusohjelmaan kirjatut hiilinielutavoitteet ja lainsäädäntöhankkeet kuten vesilain, luonnonsuojelulain ja kaivoslain uudistukset.
Tuleva hallitus on varannut pysyvän 46 miljoonan euron vuosikorotuksen luonnonsuojelutyöhön, ja sen lisäksi hallituksella on käytössä 200 miljoonaa muihin luonnonsuojeluhankkeisiin kautensa aikana.
Hallitus on kirjannut tavoitteekseen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Hallitusohjelmaa on jo ehditty luonnehtia maailman kunnianhimoisimmaksi ilmasto-ohjelmaksi.
Katso keskustelu Suomen tulevan hallituksen ilmastopolitiikasta yllä olevalta videolta.