Päätöksenteko ja kustannusten jakaminen taloyhtiössä ei tunnetusti ole helppoa. Vastuujaon selkeyttäminen on ollut tavoitteena pitkään vireillä olleessa asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa. Eduskunta vahvisti joulukuussa uuden lain, joka tulee voimaan 1.7.2010.
Uuden lain myötä muuttuvat merkittävimmin ne pelisäännöt, jotka koskevat hissin rakentamisesta aiheutuvien kustannusten jakamista eri osakkaiden kesken.
–Heinäkuun ensimmäisen päivän 2010 jälkeen ei voi enää tehdä sellaisia hissipäätöksiä, joissa kustannukset jaetaan vastikeperusteella. Lähtökohta on se, että kustannukset jyvitetään alhaalta ylöspäin siten, että ylöspäin mentäessä maksurasitus kohoaa, selvittää Suomen Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen.
Periaatteessa hissikustannukset voidaan edelleenkin jakaa vastikeperusteella, mutta se edellyttäisi käytännössä kaikkien osakkaiden suostumusta. Tietyissä tilanteissa osakkeenomistaja voidaan myös vapauttaa hissihankkeesta aiheutuvista kustannuksista. Yksi esimerkki on yhtiö, johon kuuluu sekä rivitalo että kerrostalo. Tällöin rivitalon asukkaat voidaan vapauttaa niistä.
Pitkäjänteistä toimintaa
Uudistuva asunto-osakeyhtiölaki kannustaa - tai pikemminkin pakottaa - taloyhtiöt entistä pitkäjänteisempään toimintaan. Jatkossa taloyhtiön hallituksen on yhtiökokouksessa esitettävä selvitys taloyhtiön kunnossapitotarpeista viiden vuoden sisällä.
–Selvitys esitetään yhtiökokouksessa, mutta remonttipäätöksiä siellä ei välttämättä tehdä. Selvityksen perusteella yhtiö voi myöhemmin esimerkiksi lähteä teettämään kuntotutkimuksia tai vahvistaa yhtiökokouksessa tiukemman korjausohjelman, korjausstrategian tai jonkun pitkän tähtäyksen suunnitelman, Kärkkäinen sanoo.
Korjaustarpeen ennakoimiseksi selvityksen tekijällä tulee olla ymmärrys rakennusosien kunnosta ja iästä. Jos yhtiön hallinnossa on isännöitsijä tai riittävän rakennusalan asiantuntemuksen omaava tekninen isännöitsijä tai hallituksen jäsen, he voivat tehdä sen mutta jos sellaista ei yhtiöstä löydy, tulee kääntyä ulkopuolisen asiantuntijan puoleen.
