Hallituksen suunnitelma osatyökykyisiä työllistävästä valtionyhtiöstä etenee, kun työministeri Tuula Haatainen (sd.) esitteli eduskunnalle annettavaa lakiesitystä tiedotustilaisuudessa iltapäivällä torstaina.
Yhtiön nimeksi on tulossa Työkanava Oy, ja sen on tarkoitus täyteen vauhtiin päästyään työllistää tuhat sellaista henkilöä, joiden on esimerkiksi sairauden tai vamman takia vaikea saada työtä avoimilla työmarkkinoilla.
Toiminnan käynnistäminen ottaa kuitenkin aikansa, ja alkuvuosien luku on pienempi. Vuoden 2023 lopussa yhtiön palveluksessa olisi tavoitteen mukaan 400 henkilöä ja muutama vuosi eteenpäin 700.
Tavoitteena on kuitenkin myös tukea eteenpäin siirtymiä, jolloin osa työllisyysvaikutuksesta tulee siitä, että tekemällä työtä valmiudet paranevat ja työntekijä voi siirtyä avoimille työmarkkinoille.
– Kokonaistyöllisyystavoitteessa ajatellaan, että vuoden 2025 lopussa voisi olla 700 työsuhteessa ja ainakin 300, jotka olisivat kumulatiivisesti siirtyneet vuosien saatossa eteenpäinkin, sanoo erityisasiantuntija Patrik Tötterman työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Yhtiö välittää työvoimaa, myös oma tuotanto mahdollista
Yhtiön perustaminen on osa hallitusohjelmassa määriteltyä toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla on tarkoitus parantaa osatyökykyisten työllistymistä.
Yhtiön toiminnan käynnistymistä on tarkoitus rahoittaa osoittamalla sille valtion talousarviossa 20 miljoonan euron peruspääoma Euroopan elpymisrahastosta haettavista varoista. Lisäksi yhtiölle annettaisiin 10 miljoonan euron vuotuinen määräraha, joka on ensi vuoden budjettiin jo varattu.
Lähtökohtana on, että perustettava yhtiö eli Työkanava keskittyisi ainakin alussa välittämään työntekijöitä muiden työnantajien palvelukseen alihankintana tai työvoimaa vuokraamalla. Lakiesitys kuitenkin mahdollistaa sen, että yhtiö voi myös harjoittaa tuotannollista toimintaa ja sillä voisi olla myös tytäryhtiöitä.
Yhtiön perusajatukseen on otettu vahvasti mallia Ruotsista, jossa osatyökykyisiä työllistävä Samhall-yhtiö myy muille yrityksille henkilöstönsä työpanosta niin, että se toimii esimerkiksi Ikean tiloissa tehden sille tiettyä osaprosessia. Lisäksi yhtiöllä on esimerkiksi pesulatoimintaa.
Lakiesitys lähtee siitä, että Työkanava voisi toimia yhtiön tavoitteisiin ja toiminnan luonteeseen nähden parhaiksi katsotuilla toimialoilla. Toimialat voisivat vaihdella työntekijöiden ja ulkoisten olosuhteiden mukaan. Mahdollisia toimialoja voisivat olla esimerkiksi suurkeittiöt ravintolapalveluissa, rakennusala, puhdistuspalvelut ja hoivatehtävät. Työ olisi ensisijaisesti avustavaa työtä tai muuten suorittavia tehtäviä.
Lakiesitykseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia verrattuna kesällä lausuntokierrokselle lähteneeseen luonnokseen. Teknistä täsmennystä on tullut muun muassa te-toimistojen ohjausprosessia koskien.
Yksi te-toimisto vastuussa työntekijöiden ohjaamisesta yhtiölle
Lähtökohtana on, että perustettavan yhtiön palkkalistoille tulevat osatyökykyiset saavat pysyvän työpaikan ja työehtosopimuksen mukaisen palkan.
Työntekijät tulevat Työkanavan palkkalistoille te-toimistojen kautta. Esityksessä on työnjako, jossa kaikki te-toimistot tekevät osatyökykyisyyden arviointia osana normaalia asiakastyötä, mutta yksi te-toimisto päättäisi Työkanavan palvelukseen ehdolle asetettavista osatyökykyisistä henkilöistä.
Töttermanin mukaan valinnan keskittämisessä yhdelle te-toimistolle on ajatuksena välttää tietynlaisen kilpailuasetelman muodostumista toimistojen välille. Tällainen voisi muodostua, jos kovin moni toimija ikään kuin syöttää työntekijöitä Työkanavaan.
Toisaalta taustalla on se, että jo nyt nyt te-toimistojen työnantaja- ja yrityspalvelut on järjestetty pitkälti niin, että yksi työnantaja asioi yhden toimiston kanssa.
– Varsinkin isot työnantajat kun hakevat työvoimaa, niillä on joissain tapauksissa jopa ikään kuin oma nimetty virkailija te-toimistossa. Tämä on toiminnan sujuvoittamisen kannalta olennainen asia, Tötterman sanoo.
"Yhtä lailla työvoimapolitiikan ja sosiaalipolitiikan äärellä"
Lakiesityksen mukaan Työkanava Oy:n toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen osinkoa eikä liikevoittoa, mutta sen tulee muutoin pyrkiä toimimaan tuloksellisesti. Käytännössä tavoitteena on siis nollatulos eli yhtiön omien kulujen kattaminen.
Työllisyysvaikutuksen heijastumasta julkiseen talouteen Tötterman sanoo, että todennäköisesti vaikutusta ei ole suuntaan tai toiseen.
– Tässä ollaan yhtä lailla työvoimapolitiikan kuin sosiaalipolitiikan äärellä, ja silloin tämä on myös ihmis- ja perusoikeuskysymys.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta, minkä jälkeen yhtiölle on tarkoitus kasata hallitus ja toimiva johto ja varsinainen liiketoiminnan suunnittelu voi alkaa.