Suomen pohjoisinta kuntaa, Utsjokea, painavat rahahuolet.
Utsjoella asuu noin 1200 ihmistä. Kunnan pinta-alasta yli 90 prosenttia on valtion maata ja siitä noin 80 prosenttia on suojeltua.
Utsjoen ainoa kotimainen naapuri on Inari, sillä Tenon vastarannalla on Norja. Teno oli kantava voima, kunnes lohestus loppui ja kesämatkailulta meni pohja.
– Kesällä tehtiin tili ja säästeliäästi eläen se riitti talven yli, summaa tilanteen muuan kyläläinen.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan lohestus toi aluetalouteen vuosittain viisi miljoonaa euroa, mutta se rahahana sulkeutui, kun laadittiin Teno-sopimus.
Jokeen nousee nyt myös kyttyrälohta, jota voi yhä pyytää muiden kalojen pyyntiluvilla kalastussäännön puitteissa.
Matkailua pitäisi kehittää
Jo vuosia Utsjoella on puhuttu talvimatkailun kehittämisestä, ja jotakin on tapahtunutkin, mutta liian vähän.
Lohen jättämää aukkoa ei ole onnistuttu paikkaamaan.
Utsjoki on todettu äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi ja sen myötä kuntaan on saatu hankerahaa, mutta hankkeet eivät ole ainakaan vielä kääntyneet pysyväksi yritystoiminnaksi ja tulovirraksi.
Lohestuksen tilalle voisi tulla metsästysmatkailu, sillä Utsjoella on hyvät riekkokannat.
– Ikävä kyllä riekkolupia ei ole jyvitetty matkailuyrittäjille, joten sekään ei sitten käy, sanoo kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Vesa Länsman (r.).
Matkailun kehittäminen ei ole onnistunut ja syitä on monia. Ensinnäkin Utsjoen kunnalla ei juuri ole liikkumavaraa, vaikka kunta on pinta-alaltaan suuri. Erilaiset suojeluohjelmat, poronhoito ja se, että Utsjoki on saamelaisten kotiseutualuetta asettaa omat reunaehtonsa kehityshankkeille.
Kasapäin haasteita
Utsjoen nykyisten murheiden taustalla on lohen lisäksi muitakin tapahtumia.
– On rakennettu koulut, ja ajateltu, että tulevaisuus on sellainen kuin vuonna 2018 näytti, aloittaa kunnanjohtaja Päivi Kontio.
Mutta tulikin korona, kalastuskielto, soteuudistus ja leikkauksia valtionosuuksiin. Ja koulujen rakentamisestakin jäi velkaa.
– Tilanne eskaloitui ja nyt ovat edessä mittavat sopeutustoimet, sanoo Kontio.
Kuntalaisista yli puolet on saamelaisia, mikä merkitsee, että Utsjoella kaikki asiat tehdään kahdella kielellä: suomeksi ja pohjoissaameksi.
– Ei se ole ongelma, mutta ei se asioiden hoitamista helpotakaan, saamme kieliasioissa apua saamelaiskäräjiltä, kertoo kunnanjohtaja.
Menoja karsittava, tuloja hankittava
Utsjoen kunnanvaltuusto päätti maaliskuun kokouksessaan 600 000 euron sopeuttamisohjelmasta. Urakka ei tule olemaan helppo kunnan koko talouteen verrattuna.
Esimerkiksi tänä vuonna kunta käyttää rahaa yhteensä vajaat 11 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät kaikki lakisääteiset tehtävät, hankkeet, investoinnin sekä lainojen korot ja lyhennykset.
Uudella valtuustolla riittää siis työsarkaa.
Utsjoella on 30 ehdokasta ja jaossa on 15 valtuustopaikkaa. Nykyisistä valtuutetuista vajaat puolet ei enää asettunut ehdolle.
Elinvoima- ja teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sammol Lukkari (kok.) sanoo, että nyt työnsä päättävässä valtuustossa oli havaittavissa "utsjokelaista vastustuskulttuuria".
Kunnanjohtaja Päivi Kontio on suorasukaisempi.
Hän sanoo, että parasta Utsjoessa ovat ihmiset ja pienen kunnan tuttuus – mutta hän jatkaa.
– Vielä jos saataisiin ihmiset ymmärtämään, että ei rettelöitäisi keskenään, vaan puhallettaisiin yhteen hiileen, niin sittenhän tämä homma vasta pelittäisi.
*Päivitys kello 15.26: Kyttyrälohen pyytämiseen ei tarvita ELY-keskuksesta haettavalla poikkeusluvalla, kuten jutussa aikaisemmin luki. Artikkelia korjattu tältä osin.