Urheilujohtamiselta vaaditaan yhä enemmän: "Ongelmana seurojen suojatyöpaikat"

Suomalaisen urheilujohtamisen pahimpia puutteita on heikko liiketoimintaosaaminen. Urheilutaloustiedettä ja johtamista voi nyt opiskella Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Seurajohdolta vaaditaan nykyisin myös esimerkiksi urheilujuridiikan tuntemusta, brandien hallintaa ja tapahtumajohtamisen osaamista.

Joensuun kampuksella kaikkea tätä on voinut opiskella talven aikana sivuaineopintoina.

- Koulutukselle on suuri tarve ja pilottiprojektille on luvassa nyt jatkorahoitus, kertoo projektitutkija Juho Nenonen yliopiston kauppatieteen laitokselta.

Palvelukseen halutaan moniosaaja

Koulutukseen on hakeutunut seuraväkeä, eri lajien urheilijoita ja yliopiston tutkinto-opiskelijoita erityisesti kauppatieteistä ja oikeustieteistä.

Joensuun Katajassa parhaillaan suomenmestaruutta pelaajana jahtaava yliopistomies Nenonen kirjaa pitkän listan urheilujohtajalta vaadittavia ominaisuuksia.

- Pitäisi olla moniosaaja. Pitäisi osata markkinointi, johtaminen, urheiluoikeus ja olla vähän psykologi siihen päälle sekä vielä pirunmoinen myyntimies.

Monen urheiluseuran budjetti on helposti isohkon pk-yrityksen kokoluokkaa. Mutta tuottojen saaminen on paljon vaikeampaa kuin tavallisessa kuluttajamyynnissä.

- Lipputulot ja pelipäivän myynti eivät ole asioita, jotka pitävät seurat pinnalla. Pitää osata keksiä uusia tapoja tehdä rahaa urheilussa, Nenonen muistuttaa.

Suojatyöpaikka voi olla tuhoisa

Jalkapalloseura Riverballin puheenjohtaja Perttu Rytivaara kehuu saaneensa kursseilta rahanarvoisia vinkkejä varsinkin seuran taloudenhoitoon. Lajista riippumatta suurimmat haasteet ovat kaikille samat.

- Kyllä se ehkä on ammattitaidon puute osittain. Isoissakin seuroissa saattaa olla ihmisiä töissä, jotka ei varsinaisesti tiedä, mitä se itse urheilujohtaminen on.

Rytivaara sanoo suoraan, että yksi ongelma seuroissa ovat myös suojatyöpaikat.

- Esimerkiksi entiselle pelaajalle luvataan työpaikka, vaikka tehtävän vaatimaa osaamista henkilöllä ei oikeasti ole.

Vapaaehtoiset Suomen erityispiirre

Joensuun Uimaseuran toiminnanjohtaja Marjo Siintomaa-Toljander pitää kurssin laajaa kokonaisuutta tärkeimpänä antina arkisessa seuratyössä.

- Eniten kaipasin vahvistusta seuran vapaaehtoisten johtamiseen ja talouden hallintaan.

Urheilujohtamisen yhdeksi suurimmaksi haasteeksi on tullutkin seurajohdon vastuullisten toimijoiden vapaaehtoisuus.

- Johtokuntaan tietysti aina kaipaa henkilöitä, jotka olisivat kuin yritysmaailmasta ja osaavat markkinointia ja johtaa myös työntekijöitä, Siintomaa-Toljander sanoo.

Suomalainen seuratoiminta poikkeaakin monesta muusta urheilumaasta siksi, että toiminta perustuu suuren vapaaehtoisjoukon työpanokseen. Onkin sanottu, että seuroissa amatöörit johtavat ammattivalmentajia ja ammattiurheilijoita.

Uusi maisteriohjelma valmisteilla

Erikoista on myös se, että seuroissa toimii vastuullisina päättäjinä kovan luokan liikemiehiä, mutta siitä huolimatta on tehty konkursseja.

- Seuratoiminnassa tunne menee usein järjen edelle ja silloin näitä tapauksia tulee, arvioi markkinoinnin professori Raija Komppula Itä-Suomen yliopistosta.

Komppula on ollut yksi urheilujohtamisen yliopisto-opintojen pääsuunnittelijoista. Yliopisto aikoo edelleen laventaa opetustarjontaa.

- Haaveena on saada parin vuoden sisällä käyntiin uusi kansainvälinen maisteriohjelma, jossa yhdistetään urheilu, vapaa-aika ja matkailu.

- Niillä on todella paljon yhteistä ja uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan, Komppula uskoo. 

Lue myös:

    Uusimmat