Kun suomalainen lähtee ulkomaille töihin, edessä on suuri muutos. Maassa kaikki voi olla erilaista: kieli, kulttuuri, uskonto, ilmasto ja vedenkäyttömahdollisuudet. Lisäksi ilmassa voi olla poliittisia jännitteitä ja pelkoa omasta terveydestä tai turvallisuudesta. Nämä kaikki asiat ovat helpommin sulateltavissa, kun muutokseen valmistautuu hyvin. Myös elämänasenne ratkaisee, joustavampi sopeutuu helpommin.
Ulkoministeriön (UM) hallintopalveluiden henkilöstösuunnittelupäällikkö Anne Vasara tietää, millaisia sopeutumisvaikeuksia suomalainen voi ulkomailla työskennellessään kohdata ja miten vaikeuksiin voi varautua. Vasaran mukaan kaikille tulee varmasti jonkun asteisia sopeutumisongelmia, joko pieniä tai suuria.
– Mitä paremmin on valmistautunut ja mitä joustavampi on, sitä helpompi on sopeutua. Kohdemaan ja Suomen välisten erojen lisäksi sopeutumisvaikeuksia voi aiheuttaa pitkä välimatka. Kun matkustetaan kaukomaille, perhe ja ystävät ovat kaukana. Netti on onneksi helpottanut yhteydenpitoa.
Työyhteisön tuki on tärkeä. Kun työntekijä otetaan hyvin vastaan ja perehdytetään heti kulttuuriin ja tapoihin, sopeutuminen on helpompaa. Kohdemaahan mentäessä edustustossa tai suurlähetystössä on varauduttu siihen, että uuden työntekijän asioiden järjestämisestä pidetään huoli.
– Sopeutumisen haasteet kohdistuvat myös mukaan lähtevään perheeseen. Virkamiehellä on luonteva kotipesä edustustossa, jossa hän viettää päivänsä. Perheellä sitä ei ole. Puoliso on joutunut mahdollisesti irtisanoutumaan työstään, lapset joutuvat menemään uuteen kouluun ja ystävät ovat jääneet Suomeen, Vasara muistuttaa.
Siksi esimerkiksi naapureilla on yllättävän suuri merkitys, sillä he voivat auttaa perhettä sulautumaan helpommin kulttuuriin.
– Tulee varmasti hetkiä, jolloin miettii miten jatkuvaa siirtymistä jaksaa. Kyseessä ovat kuitenkin oman uravalinnan tuomat haasteet, ja työssä on tietysti positiivisia puolia. Ne kantavat niiden ajatusten yli, kun on vaikeaa. Toinen puoli on, miten puoliso ja lapset pääsevät niiden ajatusten yli.
Suomeen palaaminen voi olla myös vaikeaa
Yleensä kohdemaassa ollaan kolmesta neljään vuotta yhdessä paikassa, ja sen jälkeen siirrytään seuraavaan kohteeseen, jossa ollaan myös kolmesta neljään vuotta. Yhteensä ulkomailla ollaan noin seitsemän vuotta, sen jälkeen palataan takaisin Helsinkiin.
– Kolmen vuoden jaksoissa elettävä pätkäelämä voi aiheuttaa juurettomuuden tunnetta, kun aina aloitetaan kaikki alusta. Myös Suomeen palaaminen voi olla vaikeaa, esimerkiksi jos lapset ovat olleet pieniä ulkomaille lähdettäessä.
Vasaran mukaan varmasti joku on joskus tullut sopeutumisvaikeuksien vuoksi aiottua aikaisemmin pois kohdemaasta, mutta se on niin harvinaista, ettei hänelle tule yhtään tapausta mieleen. Edes Kabulin edustustosta ei ole haluttu tulla kesken kaiken kotiin, vaikka tilanne Afganistanissa on muuttunut lähiaikoina kireämmäksi.
– Ihmiset, jotka työskentelevät sellaisissa paikoissa, ovat valmiita lähtemään sinne. He tietävät, että riskejä on olemassa. Onneksi meidän henkilöstöllemme ei ole tapahtunut mitään. Varmasti jos tapahtuu joku merkittävä pommi-isku, sitä mietitään mielessä, mutta kukaan ei ole ilmoittanut haluavansa kotiin.
Melkein ulkomailla työskentelemisen ammattilaisia
Suurin osa UM:n diplomaattisista virkamiehistä on ollut jo aiemmin kansainvälisissä tehtävissä. He ovat tehneet tietoisen valinnan uransa suhteen ja ovat elämänasenteensa johdosta joustavia ja sopeutuvaisia. UM järjestää ulkomaille lähteville virkamiehille koulutusta, joka antaa valmiudet kansainväliseen työhön.
– Diplomaattiset virkamiehet käyvät ulkoministeriön palvelukseen tullessaan kansainvälisten asioiden valmennuskurssin. Lisäksi heille järjestetään siirtokoulutus, jossa on puhuttu myös työskentelemisestä monikulttuurisessa työyhteisössä. Edustusverkko ulottuu laajalle kulttuurialueelle, ja siksi työntekijöillä pitää olla hyvät perustiedot.
Ulkomaille lähtöä edeltävä siirtokoulutus pyrkii antamaan tarvittavia valmiuksia kaikille saman siirtokierroksen lähtijöille. Mukana on muun muassa turvallisuuskoulutusta, työtehtäviin liittyvää valmennusta, terveystietoa, välillä koulutuksessa on myös tietoiskuja kulttuuriin liittyvistä asioista. Ongelma on, että ihmiset lähtevät usein eri aikaan eri puolille maailmaa. Tiettyyn asemapaikkaan ja kulttuurialueeseen liittyvän koulutuksen pitäisi olla täsmäkoulutusta esimerkiksi vain yhdelle henkilölle. Siksi kohdemaan kulttuuriin tutustuminen on lähtijän oman aktiivisuuden varassa.
– Erityisolosuhteisiin liittyvää tietämystä voi hakea internetistä ja UM:n kirjastosta. Edustustoon on hyvä olla yhteydessä jo etukäteen. UM:llä on myös kielikursseja ja joillekin henkilöille annetaan silloin tällöin täsmäopetusta harvinaisemmassa kielessä. Kun osaa edes vähän tulevan asemapaikan kieltä, on sopeutuminen helpompaa.
– Varmasti aina voisi olla lisääkin kulttuuriin liittyvää koulutusta. Ulkomaille siirtyminen on aina iso juttu, vaikka meidän talon ihmiset ovat siinä ammattilaisia, Vasara sanoo.
FAKTA: Ulkoministeriöllä on ulkomailla eri toimipisteissä lähetettyjä yleisuravirkamiehiä noin 500. Heistä diplomaattitehtävissä noin 260 ja tuki- ja hallintotehtävissä noin 240 henkilöä. Ulkomaankierroksen jälkeen he palaavat työskentelemään ulkoministeriöön Helsinkiin lähteäkseen uudelleen ulkomaille muutaman vuoden kuluttua. Toimipisteitä on noin sata ja niitä löytyy hyvin erilaisista paikoista, kuten Afganistanin Kabulista, Palestiinan Ramallahista, Saudi-Arabian Riadista, Etiopian Addis Abebasta, Nigerian Abujasta sekä Pakistanin Islamabadista. Paikat on luokiteltu olosuhdehaittaluokituksen mukaan, pahimman haittaluokituksen saaneissa kohteissa työskennellään lyhyemmän aikaa, yleensä kaksi vuotta. Niihin paikkoihin kuuluu muun muassa Kabul. |