Ulkotyöläinen, läkähdytkö helteellä? – tästä laista olisi hyötyä myös kotimaisilla mansikkapelloilla
Työoloja helteisillä mansikkapelloilla on helpotettu muun muassa siten, että poimintaa on aikaistettu ja, että työntekijät pääsevät myös ilmastoituun tilaan.Lehtikuva
Julkaistu 25.07.2022 18:03
MTV UUTISET – STT
Helteet ovat aikaisempaa paahtavampia, mikä on vaikuttanut ulkona tehtävän työn turvallisuuteen niin ulkomailla kuin Suomessakin.
Eurooppalaiset ammattiliitot ovat penänneet Euroopan komissiota asettamaan enimmäislämpötilarajan ulkona tehtävälle työlle.
Johtaja Marko Piirainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä (SAK) kertoo, että järjestössä on seurattu tilannetta ja keskusteltu aluehallintoviraston (avi) kanssa.
– Työturvallisuuslaki lähtee siitä, että työnantajan on rajoitettava työntekijän altistumista terveyttä haittaaville lämpötiloille, Piirainen sanoo STT:lle.
Työturvallisuuslakiin ei ole eritelty tarkkoja ohjeita lämpötilan välttämiseen, vaan laissa sanotaan, että työntekijän altistuminen lämpöolosuhteille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.
Työsuojelun suositusten mukaan lämpötilan tulisi kuitenkin pysyä alle 28 asteessa työpaikalla niin sisällä kuin ulkona. Jos raja ylittyy, tällöin jokaista tuntia kohden tulisi pitää ylimääräinen 10 minuutin lepotauko.
Lisäksi jos lämpö nousee yli 33 asteeseen, näiden taukojen tulisi olla 15 minuutin mittaisia.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) työelämäasiantuntijan Tuula Haavasojan mukaan lakimuutoksesta olisi hyötyä Suomessa, vaikka lämpötilat eivät nousekaan vielä 40 asteeseen Keski- ja Etelä-Euroopan tavoin.
– Silloin kun asia on laissa, siihen täytyy ehdottomasti tarttua, jolloin toimintatapoja mietitään ja ennakoidaan ennen kuin kukaan sairastuu lämpöhalvaukseen, Haavasoja sanoo.
Työnantajien kannattaa panostaa työviihtyvyyteen
Piiraisella ei ole tiedossaan ylilyöntitapauksia, joissa työnantajat eivät olisi huolehtineet työntekijöiden työturvallisuudesta lämpötilan suhteen.
Aina ei tarvitse myöskään olla kyse ihmiselle harmillisista vaikutuksista, vaan lämpötilalla on vaikutusta jo työssä viihtymiseenkin.
– Mansikkapelloilla ja muuallakin on työvoimansaannissa vaikeuksia, joten viihtyvyydestä halutaan pitää kiinni, jotta työntekijät haluavat jatkaa ja tulla töihin seuraavinakin kesinä, Piirainen kertoo.
Mansikkapelloilla kuumiin lämpötiloihin on reagoitu muutamalla eri tavalla.
Ensinnäkin työtä on aikaistettu, jotta poiminnassa voidaan välttää päivän kaikkein kuumimmat tunnit.
Toiseksi työtä on järjestelty siten, että työntekijät ovat olleet ensin puoli tuntia pelloilla keräämässä marjoja, jonka jälkeen he siirtyvät sisälle ilmastoituun tilaan pakkaamaan niitä.
Kehon viilentämiseen on useita eri keinoja, joista helpoimpia ovat sisätyössä riittävän ilmastoinnin käyttäminen tai ulkotiloissa auringolta suojautuminen.
Joissakin työpaikoissa on käytetty myös luovempia ratkaisuja. Piiraisen mukaan työn ohessa on muun muassa käyty viilentävissä suihkuissa.
Suomessa työntekijöitä ei ole vielä kuollut helteisiin
Toimintatavoilla pyritään siihen, ettei työntekijöille aiheutuisi lämpöpyörtymisiä tai -halvauksia eikä kuumuus nousisi työntekijöille hengenvaaralliseksi.
Uutistoimisto AFP:n mukaan katusiivooja ja varastotyöntekijä kuolivat Madridissa viime lauantaina lämpöhalvaukseen 40 asteen helteissä. Samasta syystä kuoli myös yksi työntekijä kaupungin laitamilla sijaitsevassa kylässä.
Vastaavista tapauksista kerrotaan myös toissavuodelta, jolloin Ranskassa kuoli kaikkiaan 12 työntekijää liialliseen kuumuuteen.
Juttu jalkuu videon jälkeen.
6:42
Ikäihmiset viettävät hellepäiviään kotona ja hoitajat kärvistelevät kiireessä kuumuuden keskellä.
Suomessa lämpötilat eivät ole vielä nousseet etelän korkeisiin lukemiin, eikä Piiraisen mukaan tiedossa ole lämpöhalvauksia eikä kuolemia.
– Ollaan siinä mielessä vielä hyvässä tilanteessa, että lämpötilat pysyvät yleensä 25–28 asteessa ja avin määräykset lähtevät siitä ylöspäin, Piirainen kertoo.
Osassa Euroopan unionin jäsenmaista on lainsäädäntöä, joka rajoittaa korkeissa lämpötiloissa työskentelyä. Lämpötilarajat ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä monilla valtioilla ole lainkaan kansallisia hellerajoja ulkotyölle.
Piiraisen mielestä nykyiset avin rajoitukset ovat pitkälti riittävät, jos säädellään yli 33 asteen lämpötiloihin liittyviä säännöksiä. Suomen näkökulmasta hyöty saattaisi jäädä pieneksi ja rajalliseksi.
– En näe kuitenkaan laista olevan haittaa, sillä voihan olla, että muutamien vuosien päästä Suomessakin olisi yli 33 astetta useamman viikon ajan keskikesällä, Piirainen kommentoi.
