Ulkomailta adoptoidaan yhä vähemmän – Venäjältä ei saa enää adoptiolapsia

Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula kertoo, että adoptiomäärän kehitys on useiden seikkojen summa. Laskeva trendi on kuitenkin hänen mukaansa kansainvälinen ilmiö.

Adoptioiden määrään vaikuttaa lähtömaan taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne sekä lastensuojelun mahdollisuudet löytää lapsille ratkaisuja kotimaassa. Toisaalta myös adoptoinnista kiinnostuneiden määrä vaihtelee vuosittain.

Vuoden 2005 luvut olivat poikkeuksellisia. Ne johtuivat paljolti siitä, että Kiina luovutti adoptoitavaksi vuosina 2004–2005 poikkeuksellisen paljon lapsia.

Avioliittolaki katkaisi adoptiot Venäjältä

Ajoittain esimerkiksi luovuttajamaan tarpeissa sekä suomalaisten kiinnostuksessa adoptoida tietyistä maista tapahtuu muutoksia. Tämä sekä maiden lainsäädännöt adoptiosta vaikuttavat maan kanssa tehtävän yhteistyön määrään.

Vuosituhannen alusta lähtien Etelä-Afrikasta adoptoitujen lasten määrä on ollut kasvussa. Viime vuosina maasta on adoptoitu yli 30 lasta vuodessa. Pelastakaa lapset ry:llä ei ole adoptioyhteistyötä Etelä-Afrikan kanssa, mutta se kertoo, että suuret adoptiomäärät liittyvät yleensä tasaiseen yhteistyöhön ja kiinnostukseen sekä kohtuulliseen odotusaikaan. Juuri odotusajan pituus on eräs syy, mikä ohjaa adoption hakijoita adoptoimaan tietystä maasta.

 – Esimerkiksi Venäjältä odotusajat olivat aikanaan lyhyitä, koska adoptionhakijoidemme hakemuksten sisältö vastasi kohdemaan tarpeita. Nyt yhteistyö Venäjän kanssa on loppunut, sillä Venäjä ei anna lapsia adoptoitavaksi maihin, jossa samaa sukupuolta olevien avioliitto on sallittu. Näin myös poliittiset seikat voivat vaikuttaa adoptiomääriin, Pärssinen-Hentula kertoo.

Luovuttavat maat saattavat myös asettaa rajoituksia siitä, kuinka paljon adoptiohakemuksia ne ottavat vastaan. Tällä tavalla ne kommunikoivat vastaanottajamaille adoptoinnin tarpeesta.