Ulkomaalaistaustaisella nuorella on nelinkertainen todennäköisyys tulla vähävaraisesta perheestä kantasuomalaiseen nuoreen verrattuna. Tämä on yksi lukuisista tekijöistä, joka saattaa kuormittaa ulkomaalaistaustaista nuorta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja valtion nuorisoneuvoston tutkimuskatsaus kokoaa yhteen tietoa ulkomaalaistaustaisen nuorten tilanteesta Suomessa.
Nuorten ongelmat ovat pitkälle yhteneväisiä syntyperästä riippumatta. Osattomuus, syrjäytyminen, vähävaraisuus ja neuvottomuus tulevaisuuden edessä voivat syödä kenen tahansa nuoren hyvinvointia, mutta ulkomaalaistaustaisten nuorten kuormaa kasvattaa vielä muutama muu seikka.
– Heillä on lisäksi ulkopuolelta tuleva ulossulkeminen tai syrjintä. Tämän vaara on etenkin silloin, jos suomalaisuus on hyvin määräävä piirre ympäristössä, sanoo projektipäällikkö Mona Eid THL:stä.
Ongelmat tahtovat kasaantua
Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla nuorilla ei ole ongelmia kielen kanssa, mutta rasismia kohtaavat hekin, jotka osaavat suomen kielen täydellisesti.
Aseman Lapset ry:n hankesuunnittelija Ronja Turkan kokemus kentältä kertoo samaa kuin tutkijoiden selvitys.
– On ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka voivat oikein hyvin. Mutta samoin kuin valtaväestön kohdalla myös ulkomaalaistaustaisten kanssa ongelmat tahtovat kasaantua joillekin, ja pahoinvointi voi olla aika isoa, sanoo Turkka.
Kun tähän lisää kahden kulttuurin välissä tasapainottelun ja ylipäätään nuoruuden mukanaan tuomat kasvukivut, on helppo ymmärtää, että moni ulkomaalaistaustainen nuori ei tunne voivansa hyvin.