Ulkomaalaislakiin tuli lauantaina muutos, jonka myötä työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön toiselle ammattialalle.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuisen tiedotteen mukaan tavoitteena on parantaa jo työmarkkinoilla olevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen. Muutoksen arvioidaan koskevan vuositasolla vain joitain kymmeniä oleskeluluvan hakijoita.
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan sitä, että TE-toimisto arvioi, olisiko työpaikkaan saatavissa Suomesta työntekijää.
Muutoksia uusintahakemuksiin ja perheenyhdistämiseen
Maahanmuuttoviraston mukaan muut ulkomaalaislain muutokset koskevat turvapaikanhakijoiden jättämiä uusintahakemuksia, turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta, matkustusasiakirjojen haltuunottoa ja perheenyhdistämistä.
Ensimmäinen muutos tarkoittaa sitä, että jos turvapaikanhakija jättää uusintahakemuksen uusine perusteluineen, hänellä pitää olla syy sille, miksei hän ole esittänyt kyseisiä perusteluja aiemmin.
Toinen muutos koskee turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta. Kesäkuun alusta alkaen turvapaikanhakijan oikeus tehdä töitä päättyy sinä hetkenä, kun turvapaikanhakija voidaan lain mukaan poistaa maasta. Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen päätöksen tai tehnyt uusintahakemuksen, jonka pohjalla on täytäntöönpanokelpoinen aiempi päätös, siinä tapauksessa hänellä ei ole enää työnteko-oikeutta kesäkuusta alkaen.
Jos turvapaikanhakija saa myönteisen päätöksen, useimmissa tapauksissa hän voi jatkaa työskentelyä Suomessa. Myös tilanteessa, jossa turvapaikanhakija on oleskellut Suomessa kolme tai kuusi kuukautta turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen, hän saa yhä työskennellä ilman lupaa.
Kolmas muutos tarkoittaa sitä, että kesäkuusta alkaen viranomainen voi ottaa haltuunsa turvapaikanhakijan passin tai muun matkustusasiakirjan siihen asti, että turvapaikanhakija saa oleskeluluvan tai hän poistuu maasta.
Neljäs uudistus koskee turvapaikkaprosessin aikana täysi-ikäistyneitä hakijoita. Suomeen alle 18-vuotiaana saapunutta pidetään tästä lähtien perheenyhdistämishakemuksessa alaikäisenä, vaikka hän olisi ehtinyt tulla täysi-ikäiseksi hakuprosessin aikana. EU:n tuomioistuin on jo aiemmin tehnyt tämän linjauksen, ja Maahanmuuttovirasto on noudattanut sitä. Nyt linjaus kirjataan lakiin.